Akaassa Näpsä-käsityökerhon opettajana tunnettu, sääksmäkeläinen Mirva Juntunen on yksi tämänvuotisen Näkymän paikallisista taiteilijoista. Näkymä-noviisin Elävä taideteos Toinen valinta lunastaa paikkansa yhtenä niistä Näkymä-teoksista, joiden sijoituspaikka ja sanoma käyvät harkitusti käsikynkkää. Juntusen yhdessä akaalaisnuorten Viivi Arosen ja Jere Lindgrenin kanssa ideoima teos on omenapuuntaimien muodostama portti, joka on sijoitettu Nahkialanjärveä kiertävän kävelytien pieneen risteyskohtaan. Risteyksessä Juntunen toivoo nuorten osaavan valita oman polkunsa.
– Näen näissä nuorissa taimissa sen saman alun ja ihanuuden kuin näissä nuorissa. Ja näen jo sen, kun tämä teos puhkeaa kukkaan joskus viiden vuoden kuluttua.
Juntunen kertoo valinneensa teokseen paikallisen puutarhurin opastamana sekä varhaisempia että myöhäisempiä omenalajikkeita. Näin teos sekä kukkii että tuottaa hedelmää mahdollisimman pitkän ajan.
Juntunen on luvannut leikata taimet vielä ensi vuonna, ja seuraavista hoitovuosista on jo sovittu Akaan kaupunginpuutarhurin kanssa.
Mitä metsästä löytyy?
Näkymä-konkarin Tuula Vuokolan teos lienee Näkymän kantaaottavin, mutta sanoma on Vuokolalle tyypillisesti kätketty taiten. Se tulee julki, kun katsoja kulkee Metsä kertoo -teoksen uumeniin. Vuokolan osin istuttaman ja osin maahan tökkäämän kuusitaimiston keskeltä kun paljastuu se, mitä metsä suomalaisille valitettavan usein on. Vuokolan toive onkin, että teos kehottaisi meitä menemään metsään toteamaan, mitä sieltä löytyy.
Akaalaisen Kari Kärkiluoman Strange fruit ottaa puolestaan kantaa itse ympäristötaiteeseen.
– Joku heitti, että ympäristötaidehan on sellaista, että joku on heitellyt jotain matonkuteita puihin.
Niinpä Kärkiluoma päätti tehdä teoksensa matonkudepalloista, jotka kuvastavat hänen mukaansa sekä maailmankaikkeutta planeettoineen että erilaisia kulttuureja suhteessa toisiinsa.
Eero Yrjölä valitsi teokseensa materiaaliksi kierrätysmetallin. Puunhalaajat ovat ruosteisia ketjuja ja lukkoja, jotka ovat ottaneet rantakoivuista tukevankuristusotteen.
– Meillä on luontoon kovin ristiriitainen suhde, Yrjölä valottaa.
