Hämeen ammattikorkeakoulu on yksi Vanajavesisäätiön pääyhteistyökumppaneista. HAMK:n kestävän kehityksen opiskelijat osallistuivat Äimäjärven kunnostuskalastustalkoisiin syksyllä 2015. Kuva: Tero Ahvenharju
Vanajavesi ja sen laaja aina Lopelle ja Lammille ulottuva valuma-alue sijaitsevat keskellä ruuhkasuomea. Vesistöä on vuosikymmenten saatossa kuormitettu monin eri tavoin.
Useiden teollisuuslaitosten ja taajamien jätevedet purettiin aiemmin alajuoksulle puutteellisesti käsiteltyinä. Joskus ihan sellaisenaan. Luotettiin luonnon kykyyn hävittää jätteet, kunhan ne laimennettiin riittävän suureen vesimassaan.
Yksittäisten kiinteistöjen jätevesistä poistettiin vain osa kiinteistä jätteistä. Saostuskaivot päästivät – ja päästävät edelleen – lähes kaikki veteen liuenneet epäpuhtaudet ja huikeat määrät bakteereja ja viruksia Vanajaa kuormittamaan. Mattoja ja muuta pyykkiä pestiin surutta mökkilaiturilla.
Karjatalous, metsien lannoitukset, turvetuotanto, kalankasvatus ja muut toiminnat ovat tehneet oman osansa vesistöjen kunnon huonontamisessa. Maatalous – ja niin sanottu hajakuormitus kaikkinensa – on nykyisellään ojien, jokien ja järvien suurin kuormittaja.
Kalvolan Äimäjärvellä kokeillaan maa-aineksen ja ravinteiden saostamista ojavedestä kemiallisesti. Kuva: Harri Mattila.
Hajakuormitusta tulee toiminnoista, jotka eivät yksittäisinä vaadi kokonsa vuoksi ympäristölupaa tai ole muutoin säännöllisen valvonnan alla.
Monet vedet olivat uintikiellossa vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kun vesistöjen virkistyskäytön arvostus lähti kasvuun, aluksi haettiin syyllisiä jokien ja järvien saastumisille ja rehevöitymiselle. Tästä on onneksi 2000-luvulla päästy eroon. Samalla, kun kiinnostus vesien käyttöön on lisääntynyt, myös niiden kunnostus ja suojelu on saanut lisää huomiota. Yhteistyön määrä ja laatu ovat parantuneet vuosi vuodelta.
Vesistömme ovat viimeisten vuosikymmenten ajan olleet pääosin kohenemaan päin. Yhteiset ponnistukset ovat monilla alueilla johtaneet erityisten järvisäätiöiden ja vastaavien perustamiseen. Esimerkkeinä ovat Lahden Vesijärvisäätiö, Pyhäjärvi-instituuttisäätiön alaisuuteen perustettu Pyhäjärven Suojelurahasto Satakunnassa sekä Akaankin alueella toimiva Vanajavesisäätiö, jonka päämaja on Hämeenlinnassa.
Vanajavesisäätiö on monialainen organisaatio
Ojien ja jokien varrelle jätettävät muokkaamattomat suojakaistat vähentävät ravinteiden huuhtoutumista. Kuva: Harri Mattila.
Hämeen Liiton tiloissa majailevalle Vanajavesisäätiölle on annettu useita tehtäviä. Paitsi että se tähtää vesien kuntoon saamiseen, tavoittelee se myös toiminta-alueensa vetovoimaisuuden kasvattamista. Vanajan reitti ulottuu 11 kunnan alueelle.
Vanajavesisäätiön tavoitteena on saattaa Vanajanselkä hyvään tilaan vuoteen 2025 mennessä. Tähän päästään, mikäli myös valuma-alueen pienempien vesien tilaa saadaan kohennettua. Samalla tavoitellaan alueen imagon parantamista monin eri tavoin.
Keskuksen toiminta on jaettu viiteen toimintalinjaan, joista vesien kunnostus ja suojelu on yksi. Muut toimintalinjat edistävät elinkeinoelämää ja virkistyspalveluita, suojelevat kulttuurimaisemia ja luonnon monimuotoisuutta sekä hillitsevät ilmastonmuutosta ja edistävät siihen sopeutumista. Viides toimintalinja keskittyy viestintään.
Viestintä onkin yksi erittäin tärkeä elementti vesistöjen suojelussa. Hajakuormituksen vähentämistalkoot vaativat jokaisen henkilökohtaista panosta. Yksikään projekti tai säätiö ei rajallisine resursseineen voi onnistua laajan vesistön ja sen vielä laajemman valuma-alueen kunnostuksessa.
Vesistökunnostus etenee pienin askelin
Rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen edellyttää runsaasti toimenpiteitä koko Vanajan valuma-alueella.
Vuoden 2016 aikana Vanajavesisäätiön toimintasuunnitelmassa painopiste on ennaltaehkäisyssä, jossa onnistuminen vaatii tehokasta tiedottamista. Käynnissä on myös erityinen Yhteisillä aalloilla –nimeä kantava Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jossa Vanajavesisäätiö on kumppanina. Rahoitus tulee Hämeen ELY-keskukselta.
Tiedotustoiminta tähtää siihen, että jokainen valuma-alueella vaikuttava tiedostaisi Vanajaveden tarvitseman avun. Kaupan hyllyltä kannattaa valita joutsenmerkillä varustettuja pesuaineita. Minkäänlaista pyykkiä ei pidä pestä joessa tai järvessä. Jätevesien käsittely kannattaa pistää kuntoon myös mökeillä. Maatilojen olisi hyvä hyödyntää maatalouden ympäristötukijärjestelmää.
Tiedotustoimintaa tukee automaattisten veden laadun mittauslaitteiden verkosto. Vanajavesisäätiön käytössä on viisi mittauslaitetta, joilla saadaan ajantasaista tietoa veden laadun muutoksista ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista.
Vanajavesisäätiö toteuttaa tai on mukana toteuttamassa kuluvana vuonna vähintään viittä merkittävää vesistön kunnostustoimenpidettä. Ne voivat olla kosteikkoja, kalateitä, vesikasvillisuuden niittoa, ruoppausta tai jotakin muuta käytännön kunnostusta. Myös pienempiä töitä vesistön hyväksi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Vanajavesisäätiö jakaa vuosittain pienehköjä avustuksia omaehtoisten kunnostusten toteuttamiseen. Vaikka avustukset ovat pieniä, niiden vaikutusten on havaittu olevan paikallisesti merkittäviä. Ja mikä tärkeintä, ne lisäävät valuma-alueen asukkaiden aktiivisuutta Vanajaveden kunnostamisessa.
Akaan kaupunki osallistuu omalta osaltaan Vanajaveden kunnostuksen rahoitukseen ja kaupunginjohtaja Aki Viitasaari on Vanajavesisäätiön neuvottelukunnan jäsen. Sekä rahoitus että kaupunginjohtajan osallistuminen säätiön päätöksentekoon ajavat kaupungin etua. Onhan Vanajavesi olennainen osa Akaan kaupunkia ja järven veden laatu vaikuttaa monilla tavoilla kaupungin kehittymiseen.
Viimeisimmät kommentit