Tänään menen pelaamaan salibandyä. Treenit aloitetaan nopeasti pelaajien tulon jälkeen. Siniselle viivalle riviin ja aloitetaan. Kaikilla joukkueessa on samat varusteet: suojalasit, pitkät sukat ja tietenkin maila. Treenien aluksi lämmitellään, syötellään ja lopuksi sitten pelataan.
Jokainen ottaa pallon mailaansa, ja lähtee kiertämään Toijalan yhteiskoulun liikuntasalia niin, että pitkillä sivuilla syötellään itselle seinän kautta, ensin vastapäivään, sitten myötäpäivään. Tämä TFT joukkue osaa! Näin keho lämpenee harjoitusten aluksi.
Seuraavaksi syötellään kaverille. Tätä on selvästi harjoiteltu, tai sitten pelaajat ovat lahjakkuuksia, koska kuuluu vain “naps” kun syöttö tulee lapaan.
Sitten mennään samaa harjoitusta, mutta vain “tsipillä”, eli nostetaan syöttöä ilmaan.
Sitten mennään vielä ruotsalaista, eli pelaaja juoksee maalin eteen, syöttö lähtee kulmasta, ja maali! Pelaamista taidetaankin odottaa, sillä moni pojista vilkuilee kelloa yhtämittaa. Enää kymmenen minuuttia!
Kyllä sekin aika koittaa, sillä se koitti nytkin. Harjoitukset on nyt harjoiteltu ja on aika pelata. Piip, kuuluu pillin vihellys ja peli voi alkaa. itse harrastin salibandyä viime vuonna, ja kyllä se vaan hyvältä tuntuu tehdä maali. Monilla kuitenkin käy niin, että kun on tehnyt maalin, ajattelee, että kyllä me tämä ollaan jo voitettu. Maaleja tulee runsaasti, sillä peli päättyy 5-3 oranssille joukkueelle. Vauhdikas ja mukava harrastus!
Saima Kautto
