Poliisin ja pääministerin momentum meni ohi

Arto Nyberg uskoo ihmiseen

Arto Nyberg täyttää 50 vuotta lauantaina 28. toukokuuta. Sunnuntaina hänellä on kevään viimeisessä ohjelmassaan vieraana muun muassa Mathias Rust, joka laskeutui pienkoneella keskelle Moskovaa Nybergin 21-vuotissyntymäpäivänä.

Arto Nyberg täyttää 50 vuotta lauantaina 28. toukokuuta. Seuraavana päivänä hänellä piti olla kevään viimeisessä ohjelmassaan vieraana muun muassa Mathias Rust, joka laskeutui pienkoneella keskelle Moskovaa Nybergin 21-vuotissyntymäpäivänä. Rust kuitenkin ilmoitti, että hänen tulonsa Suomeen peruuntuu.

Ravintola Elitessä Helsingin Etu-Töölössä soi aurinkoisena arki-iltapäivänä jazz ja hiljainen puheensorina. Pöydät täyttyvät lounasseurueista, ja monella ruokailijalla on ikää sen verran, ettei kiirettä ainakaan takaisin työpaikalle enää ole.

Kiireettömän oloisesti liikkuu myös ikkunoiden ohi farkuissa ja mustassa pikkutakissa kävelevä mies, joka hetkeä myöhemmin saapuu ravintolan nurkkapöytään. Hänellä ikää on lauantaina 28. toukokuuta tasan 50 vuotta.

Arto Nyberg pyörii tutuilla kulmilla, sillä koti on ollut viereisellä Museokadulla pian 20 vuotta. Elämänsä ensimmäiset 20 vuotta hän asui Viialassa.

 

ARTO NYBERGIN lapsuudessa tärkeimpiä asioita oli kolme.

– Kirjasto, jalkapallo ja jääkiekko. Ei sitä nuori ihminen Viialassa paljon muuta voinut tehdä.

Kuten nykyäänkin, jalkapalloa pelattiin urheilukentällä ja jääkiekkoa Keskustan koulun vieressä. Kirjasto oli silloisella paikallaan kunnantalon toisessa kerroksessa, 30 metrin päässä Keskuskatu 41:stä, jonka päädyssä Nybergit asuivat.

Kotinsa ikkunoista kirjaston nähnyt Arto sai kirjastonhoitajalta jo seitsemänvuotiaana eniten kirjoja lainaavan ihmisen arvonimen. Hän lainasi ja luki kirjastossa sarjakuvia, seikkailukirjoja ja kaikkea mikä sattui kiinnostamaan.

Kirjastossa tuli viihdyttyä muutenkin, ja siellä oli myös levysoitin. Sen äärellä Arto istui kuulokkeet päässä ja ihmetteli suuren maailman meininkiä. Sitä edustivat Gary Glitter ja kumppanit, kotimaista osastoa Hullujussi ja Hurricanes. Kirjasto kasvatti.

– Kyllä se oli merkittävää yleissivistävässä ja sosiaalisessa mielessä. Ja olipahan lämmintä ja kuivaa, kun ulkona oli marraskuu.

Myöhemmin tärkeä osa elämää olivat myös nakkikioskit, joilla tuli notkuttua iltaisin.

– Ei sitä tekemistä kauheasti ollut eikä paikkoja mihin mennä. Telkkarissa oli kaksi kanavaa, ja jos äiti katsoi Lauantaitansseja, oli vähän tylsää.

 

KESKUSKATU 41:n ja naapuritalojen rajaama suojaisa sisäpiha oli Arto Nybergin lapsuudessa niin kaupunkimainen ympäristö kuin Viialan kokoisessa paikassa voi olla.

– Vaikka minäkin olin ainoa lapsi, siellä ei koskaan tarvinnut olla yksin. Oli Torkkolat, Virtaset, Kähköset, Otraset ja ties keitä kaikkia. Heti kun meni pihalle, kymmenen minuutin päästä oli pelit käynnissä.

Talvella oltiin vuorenvalloitusta, kesällä heitettiin keihästä, höntsättiin jalkapalloa ja pyöräiltiin porukalla uimaan.

Arto Nyberg on asunut yhtä kauan Helsingin Museokadulla ja Viialassa.

Arto Nyberg on asunut Helsingin Museokadulla yhtä kauan kuin Viialassa.

– Arajärvellä käytiin parhaina päivinä kolme kertaa. Aamulla mentiin, välillä käytiin kotona syömässä, ja illalla saatettiin käydä vielä erikseen. Mielettömiä päiviä. Siinä sai polkea, ja jotkut farmaritkin Arajärven mäissä meni, kun tuli kaaduttua.

Polvet ja muut paikat olivat muutenkin usein ruvella.

– Kerran söin koulussa nopeasti, jotta pääsisin varaamaan meille karusellin. Siinä oli tolpan päässä tähtiristikko, josta roikkui naru ja kolmio, josta otettiin kiinni. Roikuin yhdessä niistä, ja yhtäkkiä koko hökötys putosi suoraan päähäni. Verta tuli kuin härän kurkusta, sain aivotärähdyksen, ja lähdettiin kauheata vauhtia sairaalaan.

Enemmänkin olisi Nybergin mielestä voinut sattua, kun miettii, miten lapsia tuohon aikaan kasvatettiin.

– Siellähän me mentiin pitkin Viialan kyliä, eikä äidillä ja isällä ollut harmainta aavistusta, missä me oltiin. Sitten kun tuli nälkä, me tultiin kotiin. Nyt pitää koko ajan laittaa lapselle tekstiviestiä, missä olet ja pyytää laittamaan viestiä, kun lapsi on bussissa. Miksi minäkin teen sitä? pian 13-vuotiaan pojan isä ihmettelee.

VIIALASSA kaikki koulut olivat lähellä, ja lukiokin käytiin lähes aina omassa kunnassa. Arto Nybergille Viialan lukion tärkein anti olivat kolme opettajaa.

– Luonnollisesti historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mäkelän Arska, biologian ja maantiedon opettaja Leena Antila sekä Eila Pöyhönen, joka opetti äidinkieltä. Ihan ylivoimaisia hahmoja siinä mielessä, että kun joku on itse innostunut asiasta ja halukas opettamaan tämmöisiä jukuripäitä, siitä jäi hyvät muistot.

Lukioon Arto meni, koska ei tiennyt, mitä isona rupeaisi tekemään. Samaa vaivaa hän kertoo potevansa vieläkin, vaikka takana on Jyväskylän yliopiston viestintäopintojen jälkeen yli 20-vuotinen ura radio- ja tv-toimittajana. Omaa nimeänsä kantavaa suoraa haastatteluohjelmaa Arto Nyberg on vetänyt Yleisradiolla vuodesta 2004, joten jonkunlainen ammatti miehelle on kehkeytynyt.

– Jonkunlainen ammatti ja kehkeytynyt ovat hyviä sanoja tässä yhteydessä. Muuallekin on kyselty, mutta sanotaan näin, että on tullut tarjouksia, joista on voinut kieltäytyä.

 

ARTO NYBERG on Ylen keskustelu- ja ajankohtaisohjelmien joukossa omanlaisensa. Ohjelmaan ei lähtökohtaisesti haeta ihmistä ongelman tai kriisin takia. Ajankohtaisiakin asioita käsitellään henkilöhaastattelujen kautta.

21arto Nyberg7

Arto Nyberg ihmettelee, puhuvatko ihmiset työpaikkojensa kahvipöydissä samalla tavalla kuin he kirjoittavat Facebooksssa.

– Pointtihan on, että vaikka ohjelman nimi on mikä on, haastateltava on päätähti. Oli ihmisessä hyvää tai huonoa, tarkoitus on, että hän kertoo oman tarinansa ilman, että minä otan siihen kantaa. Melkein se menee niin, että mitä vähemmän minä olen äänessä, sitä parempi ohjelmasta tulee.

Ohjelmaa tehdään vuosi kerrallaan, ja varmaa on, että ainakin 18. joulukuuta 2016 Arto Nyberg kättelee vieraansa ja ohjaa heidät istumaan nojatuoleihin. Se mitä joulukuun jälkeen tapahtuu, riippuu pitkälti siitä, mitä kansanedustaja Arto Satosen vetämä ja kesäkuun loppuun selvitystään tekevä Yle-työryhmä sanoo.

– Kaksi vuotta sitten päätettiin, miten Ylen toiminta rahoitetaan ja mitä se on. Nyt sitä pohditaan taas. Tämähän on loppumaton suo. Niin kauan kuin poliitikot pääsevät osoittamaan omistajan elkeitä, se jatkuu. Joka eduskuntavaalien jälkeen joku keksii, että Yle on ollut ilkeä meille, joten ruvetaanpa vähän tarkastelemaan sen olemassaoloa.

 

AKAAN SEUDUN 95-vuotisjuhlalehdessä joulukuussa 2011 Arto Nyberg pohti median tulevaisuutta. Esiin nousivat niin tekniikka ja sisällöt kuin kulutustottumuksetkin. Viime elokuussa Nyberg veti Vasenkätisten Vestivaalilla paneelikeskustelun, jossa maan kärkikirjailijat pohtivat, mitä ympärillämme tapahtuu.

Kuten sunnuntai-illan suorassa lähetyksessä parhaimmillaan, myös Viialan torilla aihe lähti lentoon. Esimerkiksi kirjailija-toimittaja Matti Röngän havainnot kertovat Suomesta, jota Nyberg ei osannut viisi vuotta sitten ennustaa. Toimittajista on tehty osapuolia.

– Epäillään, että meillä on joku salaliitto, joku paha tahto. Kun itse on totuusbisneksessä vakavasti mukana, se on sama kuin sanoisit maanviljelijälle, että lorautat eritettä maitotonkkaan. Hirveä fundamentteihin menevä loukkaus. Pahantahtoisuus on häkellyttävää, Rönkä puhkui.

Eliten pöydässä Nyberg jatkaa siitä, mihin elokuussa jäätiin.

– Ihmiset kirjoittavat omalla nimellään, että se ja se pitäisi viedä saunan taakse ja lopettaa tai joukkoraiskata. Puhuvatko ihmiset tällä tavalla työpaikkojen kahvipöydässä? Koko yhteiskunnassa on todella kummallinen ilmapiiri.

Siinä ilmapiirissä turvapaikanhakijoiden joukkoliike oli bensaa liekkeihin.

– Se kiihotti näitä suomalaisugrilaisia jollain tavalla yhä enemmän heittämään kaiken maailman polttopulloja. Polttopulloja Suomessa?! Ei jumalauta. Saahan sitä olla eri mieltä ja sanoa, että ei tänne mitään ulkomaalaisia tarvita, mutta ihmisiähän ne vaan ovat.

Valtiovallan edustajista ainakaan pääministerin ja poliisin toiminta ei ole vakuuttanut kansalainen Nybergiä.

– Momentum meni niiltä kyllä aika vahvasti ohi. Kaikki on mennyt velttoiluksi, ja ongelmiin ei enää tartuta jämäkästi. Juha Sipilän lausunnot katupartioista olivat, että hyvähän se on, että matkalla elokuviin on jotain, ja poliisit sanovat mitä tahansa milloin mistäkin.

Olisiko tasavallan presidentistä tai jostain muusta tahosta ottamaan tilanne haltuun?

– Kyllä Niinistö on jotain yrittänyt, mutta nekin lausunnot ovat olleet vähän kryptisiä. Ei niistä oikein tiedä, mitä tarkoitetaan.

 

ARTO NYBERG sanoo olevansa poliittisesti puoluekirjaton ihminen niin konkreettisesti kuin henkisestikin. Eduskuntavaaliehdokkaaksi häntä on pyydetty pariin eri puolueeseen pariin otteeseen, mutta toimittaja on ilmoittanut olevansa aidan toisella puolella.

– Ei ole pyrkimystä eikä intohimoa varsinkaan, kun on tullut vuosien saatossa tutustuneeksi eri ikäisiin ja kokoisiin poliitikkoihin. Ei se ole ihmisen hommaa kiertää tuolla mielistelemässä ihmisiä, että ne äänestäisivät minua.

Kyse ei ole siitä, että Nyberg halveksisi politiikkaa. Hän kunnioittaa ihmisiä, jotka jaksavat nähdä vaivaa asioiden parantamiseksi ja pohtii itsekin ratkaisuja joka päivä.

Tällä hetkellä politiikan ongelma on Nybergin mielestä se, että populistit tarjoavat yksinkertaisempia vastauksia kuin koskaan vaikeampiin kysymyksiin kuin koskaan.

– Vaatii kansalaiselta kauheaa aktiivisuutta ymmärtää, mitä Brysselissä tehdään tai mitä edes eduskunnassa tehdään. Kun kaikkia muitakin asioita pitäisi toimittaa ja omasta toimeentulosta huolehtia, niin ymmärtäähän sen, että ei siihen pysty. Sitä suuremmalla syyllä toivon, että Suomessa säilyy vahva lehdistö ja vahva yleisradio.

Tietylle, iän perusteella määritellylle kohderyhmälle ei Nybergin mielestä voi tehdä ohjelmia tai uutisia, koska sellaista ryhmää ei ole olemassa. Eikä ole Suomea, missä Kekkonen sanoo, miten asiat ovat. Eikä ole olemassa niin sanottua kansaa, eikä sitä oikeasti ole koskaan ollutkaan. Kaiken pitää Nybergin mielestä lähteä sieltä, mistä monesti lähteekin.

– Nyt huomaa, että alkaa olla orastavaa kansalaistoimintaa, missä ihmiset pienryhmissä toimivat järkevämmin, liittyi se sitten yksityisautoiluun, luonnonsuojeluun tai rasismin vastustamiseen. On pakko uskoa ihmiseen.

Vielä kerran Arto Nyberg palaa Viialaan.

– Muistan, kun Keskuskatua levennettiin, ja ihmiset tulivat pyörillä tehtaista, kun aamuvuoro loppui tai ruokatunti alkoi. Jos katsotaan Viialaa ja koko Suomea, niin kyllähän Viialassa rakennemuutos on näkynyt ihan perhanasti. Kolme isoa tehdasta ovat lähteneet ja Montrealin mailatehdas jo ennen sitä. Viiala on kuin Suomi pienoiskoossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?