Maakuntahallitus vahvisti kokouksessaan 14. maaliskuuta. Pirkanmaan tavoitteet valtion kehysbudjettiin 2017-2020 ja valtion ensi vuoden talousarvioon. Maakunnan tavoitteissa painotetaan maan kärkihankkeita tukevia hankkeita. Tällaisia ovat muun muassa Tampereen keskusareenan rahoitus, osaamista korostavan Tampere3-hankkeen edistäminen sekä liikennehankkeiden painottaminen elinkeinoelämän kuljetuksia, liikenneturvallisuutta ja joukkoliikennettä kehittäviin kohteisiin.
Pirkanmaan liikennetavoitteita ovat muun muassa Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen, Tampereen etelän suunnan 3. raiteen suunnittelu, Tampereen katuraitiotien valtion rahoitus, perustienpidon rahoituksen turvaaminen sekä valtateiden 3 ja 9 yhteysvälien parantaminen.
Maakuntahallituksen linjaukset kertovat karulla tavalla maakunnan olevan liikenteen armoilla ja jääneen pahasti maan kehityksestä jälkeen. Tänään voidaan puhua samasta tilanteesta kuin 1960-luvulla, jolloin nykyinen 3-tie kulki sieltä ja täältä ja Tampereelta noustiin taivaalle potkurikoneella Härmälästä.
Pirkanmaalle kaikkein tärkein hanke on Suomen kasvukäytävän rakentumisen turvaaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että varmistetaan muun muassa lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereelta etelään. Jo nyt liikennemäärät ovat haasteelliset, mitä ne ovatkaan sitten kun Äänekosken uusi sellutehdas valmistuu.
Ollaan mahdottomassa tilanteessa, kun Tampere rakentaa kantensa ja nostaa Tampere3 -hankkeellaan yliopiston maan kärkeen. Kaupunki on jo nyt kiinnostava, mitä se onkaan näiden valtakunnan tärkeimpien hankkeiden valmistumisen jälkeen. Tampereelle pitäisi vain päästä joustavasti. Henkilöliikennettä, hoitaa sitä sitten VR tai yksityiset toimijat, pitäisi mahtua kulkemaan nykyistä huomattavasti enemmän.
Kasvukäytävästä elää tulevaisuudessa myös Akaa ja käytävän muut kunnat. Maakuntakaavaluonnosta on täällä syytä katsella kasvun näkökulmasta. Kun moottoritie aikanaan Toijalaan tuli, kehitys lähti luonnonsuojelunäkökulmasta. 16 vuodessa on tien varteen täällä saatu aivan liian vähän aikaiseksi. Tie nähdään edelleenkin uhkana. Myös rohkeutta ja pääomia puuttuu kehittämisestä.
Toijalan seutu sai 1876 valtavan ruiskeen kun päärata Hämeenlinnasta Tampereelle ja rata Turusta Toijalaan valmistui. Kehitys on nyt luettavissa historiankirjoista. Miltei kaikki alueen teollisuus on junan tuomaa. Oppikoulukin tuli tänne rautatietä pitkin. Olkoonkin, että suurteollisuus on nyt Viialasta kadonnut, antoi se leivän paikkakunnalle yli sadaksi vuodeksi.
Akaa on edelleen kasvukäytävällä. Tampereen seutu ja Etelä-Pirkanmaa ovat alueita, joiden tietokirjailija Osmo Soininvaara sanoi Akaan Seudun 100-vuotisjuhlaseminaarissa kehittyvän paikallisista toimijoista huolimatta. Hän toivoi kuitenkin, että täällä itse määriteltäisiin kehitykselle suunta ja taottaisiin rohkeasti sampoa kun aika on.
Maakuntahallituksen budjettitavoitteet eivät saa jäädä vain paperinipuksi muiden papereiden joukkoon. Tavoitteiden on oltava arkikäytössä niin elinkeinoelämän kun poliittisten toimijoidenkin lobbausrenkaissa.
