Myllykylän tarinoita IV – Mylläri lauloikin myllyssään

Profile Image of Juha Kosonen

Kun torppari lähti kiskomaan kuormaansa kirkonmäkeä kohti, meni mylläri raput alas ja puristi taurojen alla olevia säkkejä, etteivät tulleet liian täyteen. Siellä touhutessaan hän lauloi: käy yrttitarhassa polku, se Golgatalle vie. Mylläri lauloi mielellään hengellisiä lauluja, hyvän nuottikorvan ja lauluäänen kun omasi. Hän oli myös kirkonvartija, perinyt viran isältään.

8mylly-1

Myllykammarissa oli menossa arpajaiset tai aikanaan niitä sanottiin lotteriksi. Myllärin vanhin poika oli lähdössä ruotuväkeen. Pojalla oli kaksirivinen haitari, jonka hän aikoi nyt arpoja myymällä kaupata. Ruutuvihkoon laitettiin 100 numeroa, joiden hinnaksi tuli kaksi markkaa. Rahaa ruotuväkeen lähtevä poika tarvitsi kipeästi. Kauppa kävi hyvin kun mäellä olevat ostivat tutun pojan arpoja mielellään. Kenellekään ei tullut mieleen, olisiko arpajaisten pito edes laillista.

Oli arvonnan aika. 100 arpalippua laitettiin lätsään. Kuka nostaisi? Vapaaehtoinen löytyi heti, sillä kylän seppä sattui olemaan kortin peluussa myllyllä. Siitä vain arvan nostoon toisten todistaessa. Lätsästä nousi numero 21. Kenen se on? Löytyihän se vihosta, haitarin arponeen serkku. Uusi omistaja sai haitarin matkaansa heti.

Kyllä tällä kylällä oli muitakin erikoisia tyyppejä Selmin lisäksi. Lehdon Arvo on omalaatuinen kaikissa touhuissaan. Hän on semmoinen pikkueläjä, jolla on oma mökki ja vähän maatakin. Arvo kävi paljon isoissa taloissa töissä, kun maata oli niin vähän, ettei sillä koko perhe elä.

Lehdolla on ollut vähän kränää sen talon isännän kanssa, jolta mökkitontin osti. Tontin rajalle jäi sankka metsä, jonka Arvo sanoi varjostavan hänen perunapeltoaan. Isäntä ei halunnut  kaataa metsää, ei edes sitä harventaa. Arvo sanoi alkaneensa metsää lannoittamaan ja nyt tulokset jo näkyvät. Puut ovat menneet kituliaan näköisiksi ja ruskeiksi. Isäntä ei tästä tykännyt.

Akaan  Seutu julkaisee Myllykylän tarinoita jatkokertomuksena.

Sakari Puhakka

Kirjoittaja on Kylmäkoskella syntynyt ja siellä lapsuutensa viettänyt nyt jo 87-vuotias entinen konduktööri. Sotaan Puhakka ei ehtinyt, sotilaspoikiin kylläkin.