Työmarkkinajärjestöjen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä neuvottelema yhteiskuntasopimus on historiallinen. Tavallisesti sopimukset eivät sisällä reaalipalkkojen alennuksia, nyt sellainen on sopimukseen kirjattu. Ennen kuulumatonta on myös työajan pidennys. Jos sopimus liitoissa hyväksytään, pitenee suomalaisen työaika kolmen 24 tunnilla vuorokaudessa.
Sopimuksen mukaan työehtosopimukset jatkuvat ilman palkankorotuksia 12 kuukauden ajan. Niin ikään työntekijän osuus työeläke- ja työttömyysvakuutuksista kasvaa. Julkisen sektorin lomarahoja alennetaan kolmen vuoden ajaksi. Myös työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee.
Sopimuksen tai paremminkin neuvottelutuloksen ovat hyväksyneet jo EK, Akava ja STTK. Maan hallitus tuskin sopimusta kaataa, vaikka siitä lisää selvyyttä halutaankin. Katseet kääntyvät nyt SAK:n jäsenliittoihin, jotka kertovat kantansa neuvottelutulokseen ensi maanantaina. Se tiedetään jo, että mikään läpihuutojuttu asia ei ole.
SAK:n jäsenliitoissa tiedetään varsin hyvin maan taloudellinen tilanne. Kun vienti ei vedä, näkyy se työpaikoilla irtisanomisina ja lomautuksina. Viennin virkistämiseksi tarvitaan monien mielestä kaupaksi meneviä tuotteita, ylivoimaista designiä, mutta nyt pitää tehdäkin työtä enemmän.
Jota takauksessa Suomessa on nyt aika katsoa eteenpäin. Toteutuessaan yhteiskuntasopimus lopettaa liian pitkään jatkuneen epävarmuustilan, jossa uhka pakkolaeista vain entisestään tulehdutti tilannetta. Sekä työnantajat että työntekijät tarvitsevat ennustettavuutta, jotta tulevaisuutta voidaan suunnitella.
Pienet ja keskisuuret yritykset näkevät laman päättyneen. Myös Suomen bruttokansantuotteen lasku on päättynyt. Yhteiskuntasopimus olisi hyvä jatko tälle kehitykselle, vaikka sopimuksen vaikutuksista jo kiistellään. Varmaa on, että kiisteltäessä kasvu antaa odottaa itseään.
Suomi on monella tavalla muuttumassa. Monikulttuurisuus on arkipäivää pysyvästi. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä voimakkaasti. Kansainvälinen tilanne pakottaa miettimään Suomen asemaa ja rajojemme turvallisuutta. Keskitetyt työmarkkinasopimukset jäävät tämän sopimuksen myötä historiaan. Kansakunta ikääntyy. Väestö muuttaa kasvukeskuksiin. Tällaiseen tilanteeseen sopisi hyvin huonosti, että emme pystyisi keskustellen sopimaan tulevaisuudestamme.
SAK:n liitot ovat nyt paljon vartijoita. Liittoja ja heidän johtajiaan ei ole syytä syyllistää, vaikka he empien neuvottelutulokseen suhtautuvatkin. Nyt mietitään varmasti monen työpaikan pääluottamusmiehen huoneessakin, mikä olisi se pienimmän riesan tie.
