Missä teillä on se tapettikauppa? Kysymys yllättää, sillä tapettikauppa ei varmaan kuulu arjen käyntikohteisiin. Ei vai, mutta missä se on? Nyt täytyy olla tarkkana, ettei nolaa itseään. Tällä tapettikaupalla tarkoitetaan varmaan Pihlgren&Ritolan tehtaanmyymälää Nahkialanjärven rannassa. Oikein.
Kun kysyjä saa mieleisensä vastauksen, jatkaa hän kertomalla vuolaasti, kuinka hän netistä katseli tehtaan malleja tunti tolkulla. Suunvuoroa oli turha odottaa, sillä kysyjä oli myyty. Hänen tarvitsi vain tietää paikan sijainti. Kuinka teillä voi olla tällainen kauppa pimennossa? Kun vastataan, että eihän se olekaan, saa osakseen epäilevän katseen. Tapetit eivät taida sittenkään kiinnostaa paikkakuntalaisia.
Ulkopuolinen näkee asian toisin. Akaaseen tullaan hyvin usein Toijalan tapettien takia. Ne jotka ovat tehtaanmyymälässä ja tapettimuseossa käyneet, kertovat jännittävästä kokemuksesta. Onpa heitäkin, jotka ovat käyneet itse tehtaalla. Voi sitä ihastuksen määrää. Toiseksi jäävät Verlan tehdasmuseo ja monet ruukkialueetkin. Käsityö on in ja täällä painetaan tapetteja vanhoin hyviksi koetuin menetelmin.
Ja maaväreillä. Ettekö te ymmärrä minkälainen aarre teillä? Kyllä, mutta kun ei ole juuri nyt tapiseerattavaa. Eikö, vaikka teillä on edessänne Suomen taideteollisuuden historiaa? Kysyjä ei päästä helpolla. Hän on lukenut Toijalan tapeteista kaiken mahdollisen ja saa vastaajan vaikenemaan. Missä julkisessa tilassa voi katsella Toijalan tapetteja?
Ulkopuoliset näkevät usein asioita, mitä asioiden kanssa pitkään toiminut ei edes huomaa. Tällaisia ovat jo kirosanoinakin monesti esiintyvät konsultit. Kun tarvitaan muutos, kutsutaan ulkopuolinen näkijä paikalle. Hän katselee aikansa ja tekee viiltävät havaintonsa. Saattaapa vielä käydä niin, että hyvin moni konsultin esittämä asia on jo tiedossa, mutta muutokseen tarvitaan ulkopuolinen töytäisy.
Onko Pihlgren&Ritolan tapettitehdas liian lähellä? On ja ei. Vanhoista toijalalaisista taloista löytyy peruskorjauksen yhteydessä tapettikerrostumia. Mikä nyt on Suomessa design-tuote, oli täkäläisille keino tehdä nopea pintaremontti. Ja vaikka tehtaalle tapetteja suunnittelivat taannoin maan eturivin taiteilijat, tapetin valinta on tänään silti vain osa rakentamista. Valintahetkellä kysytään rohkeutta.
Rohkeutta tehdä päätöksiä meiltä nyt kysytään monessa paikassa. Tehdään oikein tai väärin, kunhan tehdään. Jahkaamisen aika on ohi. Odottamalla ei voiteta mitään. Harkittukin on jo aivan liikaa. Jos tapetin valinta kysyy rohkeutta, sitä kysyy nyt ulkopuolisenkin kertomien ehdotuksien hyväksyminen ja noudattaminen.
Paras lopputulos on sittenkää harvoin kompromissi, vaikka siihen usein pyritään. Kompromissi on todennäköisin mahdollisista vaihtoehdoista. Jokainen luopuu jostakin yhteiseksi hyväksi. Kiurujen yö on Birger Kaipiaisen tapettisarja. Värejä on useita. Kysyy rohkeutta tapetoida sarjasta itselleen seinä, saati huone. Jos tämän kuitenkin tekee, saa itselleen loppuiäkseen ihmeteltävää. Rohkeus poiketa konsensuksesta palkitaan.
