Helena Laukkanen kuoli kotonaan Akaassa 24.11.2015 vakavan sairauden uuvuttamana. Hän oli kuollessaan 68-vuotias.
Helena Laukkanen os. Takalo-Eskola syntyi Oulaisissa 5.11.1947 kuusilapsisen maanviljelijäperheen kuopukseksi. Helena varttui vanhalla sukutilalla isovanhempien, vanhempien ja veljien silmien alla. Nuorena hän oli kiinnostunut taiteesta, mutta ura valtion leivissä, Suomen Postissa, vei mennessään.
Ollessaan 15-vuotias Helena tapasi ensimmäistä kertaa tulevan puolisonsa Reinon Oulaisten yhteiskoulun tanssiaisissa. Varsinainen rakkaus syttyi kuitenkin vasta muutamia vuosia myöhemmin Helenan työskennellessä Reisjärven postissa. Pariskunta sai kolme lasta: Ilkan, Elinan ja Anna-Stiinan.
Puolison työ vei perhettä eri puolille Suomea. Laukkaset asuivat Oulaisissa, Reisjärvellä, Vaasassa, Nurmeksessa, Alavudella, Inhassa ja Ähtärissä. Toijalaan perhe muutti vuonna 1982 Reinon aloittaessa työt Tuomo Halonen Oy:ssä. Samaan aikaan Helena valittiin virkailijaksi Toijalan postiin ja Postipankkiin.
Helena ehti nähdä Suomen Postin historiaa yli 35 työvuoden ajan. Hän toimi Toijalan Postin ja Postipankin konttorinjohtajana vuosina 1992–1999. Pankkien fuusioitumisen myötä Toijalan Postipankin toiminta laajeni Leonian täydenpalvelun pankkipalveluiksi vuonna 1997. Saatuaan lapsensa maailmalle Laukkaset muuttivat Vaasaan, jonne Helena valittiin Vaasan pääpostin konttorinjohtajaksi.
Helena toimi 1990-luvulla Akaan seurakunnan kirkkovaltuutettuna, kirkkoneuvoston- ja taloudellisen jaoston jäsenenä sekä lähetystyön johtokunnassa. Lisäksi hän teki 1980-luvulta lähtien paljon muuta vapaaehtoistyötä Akaan seurakunnassa.
Helenan persoona tuli esiin vapaa-aikana. Vauhdikas ja varsin huumorintajuinen luonne näyttäytyi vain aivan lähimmille. Ulkopuolisten saattoi olla joskus vaikea ymmärtää suvun vahvaa yhteyttä ja perhekeskeisyyttä.
Toisten auttaminen oli Helenan elämän punainen lanka. Hyväntekeväisyyttä hän teki usein hiljaisesti. Koti Kilsanmäessä oli aina avoinna muille, ja se toimikin tarpeen tullen varakotina lasten ystäville ja sukulaisille. Helenan sydämen lämpö kosketti monia. Hänen kykynsä pysähtyä kiireettömästi kuuntelemaan toista ihmistä oli vertaansa vailla. Lähimmäisenrakkaus ja sydämen valo jäivät esimerkkinä elämään jälkipolville.
Lapsilleen ja lastenlapsilleen Helena halusi luoda rakastavan, rauhallisen ja turvallisen ympäristön. Hän kannusti jälkipolviaan kouluttautumaan ja toteuttamaan joskus mahdottomiltakin tuntuvia unelmiaan.
Eläkepäivinään Helena toteutti ruuhkavuosina kesken jääneitä haaveita. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 2006. Itselleen tärkeät hengelliset asiat ja taiteen Helena yhdisti upeilla ikonimaalauksillaan. Nuoruuden teatteri-innostus sai uuden ulottuvuuden Vaasan teatterinaisten vapaaehtoistyöstä vuosina 1999–2008.
Muutto takaisin Akaan Toijalaan vuonna 2012 tuntui paluulta kotiin. Akaassa ja pääkaupunkiseudulla asuvat lapset ja lastenlapset saivat viettää Helenan kanssa tiiviisti hänen viimeiset elinvuotensa.
Ilkka Laukkanen
Elina Leistén
Anna-Stiina Salminen
