Pirkanmaan vesistömatkailun kehittämisen huippuvuosista on vierähtänyt pari vuosikymmentä. Pyhäjärven ja Näsijärven yhdistävän uittotunnelin avaamisen lisäksi on saatu hyvin vähän uutta aikaan sitten 1990-luvun, vaikka asiaa on tutkittu ja selvitetty 2010-luvullakin jo pariin kertaan.
Tuorein vesistömatkailun ja venesatamien kehittämistarpeita selvittänyt Vene vie -hanke esiteltiin muun muassa osallistujakuntien edustajille, luottamushenkilöille sekä tiedotusvälineille viime viikolla Tampereen Lielahdessa. Akaata paikalla edusti kaupungin viestintä- ja markkinointisihteeri Sini Kantola.
Projektipäällikkö Arto Lammintaus painotti, ettei kehittäminen ei ole rakettitiedettä, vaan kyse on yksinkertaisesti rahan, tahdon ja yhteistyön puutteesta. Kunta- ja maakuntatasollakin ongelmia on Lammitauksen mukaan siinä, että matkailuyrittäjä saa hyvin usein yrittää ihan yksin.
– Vielä kun perisuomalaisesta kateudesta alan muutamia pienyrittäjiä kohtaan päästäisiin, oltaisiin jo pitkällä. Tietoa pitäisi jakaa enemmän siihen tyyliin, että meillä ei ole, mutta naapurikunnasta löytyy.
Laivalla Sataman kesäteatteriin?
Venesatamien ja vesistömatkailun kehittämistarpeita selvitettiin kaikkiaan 15 pirkanmaalaisen kunnan yhteisessä esiselvityshankkeessa. Keväällä tehdyssä haastattelututkimuksessa kuultiin sekä kuntien edustajia, matkailuyrittäjiä että veneseuroja. Haastatteluja tehtiin liki 400, ja sähköiseen kyselyyn vastasi 227 henkilöä.
Selvityksen perusteella tarvetta nähtiin melontareittien kunnostukselle, lyhyille laivareiteille, rantautumispaikoille ja liikkumismahdollisuuksien lisäämiselle järveltä toiselle. Pirkanmaan järvillä risteilevien laivoille toivottiin lyhyempiä reittejä, lisää pysähtymiskohteita sekä rengasreittejä, joista esimerkiksi menomatka tehtäisiin laivalla ja paluumatka mukaan otetulla polkupyörällä.
Kartoitettavina olivat etupäässä vierasvenesatamat, joissa nähtiin matkailullista arvoa. Selvityksen aikana tarkistettiin 53 satamaa, joista Toijalan Satama oli yksi.
Sini Kantolan mielestä Sataman kesäteatteri on yksi erikoispiirre, joka kannattaisi ottaa laivamatkailusuunnitelmissa huomioon.
Arto Lammintaus kehuu saaneensa Akaassa hyvän vastaanoton, sillä sataman esittelyyn osallistui laaja joukko kaupungin virkamiehiä ja työntekijöitä.
– Toijalan satama on hieno paikka, jossa on sellaista puistomaisuutta, jota kehitettäviin satamiin toivottiin. Akaassa reagoitiin parannusehdotuksiin heti, ja uusi opastetaulu luvattiin heti laittaa paikoilleen, Lammintaus kiittelee.
Sataman konkreettisella puutelistalla luetellaan opastaulun lisäksi vierasvenelaiturin nousutikkaat ja muuta pelastautumisvälineistöä sekä selkeä vierasvenelaiturin osoittava kyltti. Kehitysehdotuksiksi listattiin muun muassa veneiden kiinnityslenkkien vaihtaminen suuremmiksi, pollarien puute sekä laiturin valopollarit sähköpistokkeineen.
Melontareitit täytyy itse etsiä
Projektipäällikkö sanoo odottavansa innolla myös mahdollisia uusia satamapaikkoja, joista yksi olisi Akaassa. Vanajaveden Jumusen rannan uusi satamapaikka Tarpianjoen suulla voisi yhdistää veneilyn ja melonnan.
Lammintauksen mukaan melonnan suosio ja reittien määrä oli yksi selvitystyön yllättäjistä.
– Melonnasta ei ole kenelläkään mitään tietoa. Melontareiteistä toivottiinkin Pirkanmaan yhteistä nettipalvelua, josta pdf-reittikartan voisi tulostaa mukaan. Älypuhelinta kun ei haluta välttämättä ottaa kajakkiin mukaan.
Toinen yllätys oli Lammintauksen mukaan se, ettei koko Pirkanmaalta tahdo löytyä veneiden vuokraajia. Kanootteja, vesijettejä ja SUP-lautoja on tarjolla, mutta vuokrasoutuveneitä ja moottoriveneitä on lähes mahdoton löytää.
Myös venepaikkojen ja vierasvenelaiturien varaamiseen toivottiin sähköistä mahdollisuutta. Tampereen satamatoimisto onkin käynnistämässä venepaikkojen nettivarauksen pilottihanketta, joka voisi laajentua koko maakuntaan.
Mittava esiselvitystyö jää nyt odottamaan, miten kunnat, veneseurat, kyläyhdistykset tai matkailuyrittäjät siihen reagoivat. Myös ely-keskus tai Pirkanmaan liitto voisivat Lammintauksen mukaan toimia rahoittajina konkreettiselle kehittämistyölle. Kehittämistyötä on mahdollista tehdä myös yhdistyksen hakemien EU-avustusten ja talkootyön voimin.
– Rahoituskuviot hankkeen esiin nostamisen asioiden toteuttamiseksi ovat täysin auki.
Rahan lisäksi ongelmana on yhteisen markkinoinnin puute.
– Varausjärjestelmien lisäksi pitäisi miettiä Pirkanmaan vesistömatkailun näkyvyyttä ja markkinointia. Miksei meillä on yhteistä osastoa esimerkiksi matkailumessuilla? Tampereen satamapäällikkö Matti Joki kyseli hankkeen päätöstilaisuuden keskustelussa.
