Me sinun aikaiset viialalaiset tunnemme sinut paremmin pastori tai pappi Kuoppalan Arvina. Kun tulit Viialaan oli Viiala yksi Suomen teollistuneimpia kuntia. Tunnuksena tievarsikyltissä luki Halvin kunta. Sinä totesit: ”Halvin, mutta täytyykö se näkyäkin?”.
Silloin käsitin sinun tarkoittavan ulkoista näkymää. Nyt olen ajatellut, että tarkoitit muutakin. Perustithan seurakuntaan Yhteiskunnallisen työn jaoston. Toimit sen puheenjohtajana ja ideoit tehtäviä. Itse kiersit vuosittain Viialan tehtaat ja laitokset. Muistan yhden käyntisi vaneritehtaalla. Toimin siellä oppaanasi. Säikäytin minut lujasti, kun yhtä äkkiä syöksähdit viistosirkkelille tervehtimään koneenkäyttäjää.
Menit sinne koneen purkupuolelta, jossa pinkkaajan aisat heiluivat kulkutiellesi, onneksi nopeutesi johdosta pääsit ilman aisojen lyöntiä perille.
Yhteiskunnallisen työn ohjelmaan tulivat vuosittain ammattiosastojen kesäpäivät Kumpulassa, myöhemmin työsuojelupäivät syksyisin seurakuntasalissa. Niihin sait joukon mielenkiintoisia alustajia.
Viialan Kotiseutu- ja Ympäristöpäivät alkoivat seurakunnan aloitteella. Niitä pidettiin useana vuotena. Yhtenä vuonna sinä ja Lahdensivun Olavi lauloitte Osuuskaupan alakerrassa Kolmen piipun kylän Heikin säestäessä.
Näihin onnitteluihin varmaan yhtyvät ”kylän pojat” ja muut viialalaiset.
Eino Mantela
Viialan seurakunnan viimeisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja
