Turun telakalta ja Äänekosken sellutehtaalta odotetaan Jokitiellä paljon

Viking Grace piti Puttekin pinnalla

Harri Syrjäläisen johtama Puttek on edelleen yrityssaneerauksessa, mutta kannakekauppa käy nyt paljon paremmin kuin neljä vuotta sitten. Asiakkaiksi on saatu muiteakin kuin telakoita, ja tuotekehitystä tehdään jatkuvasti.

Harri Syrjäläisen johtama Puttek on edelleen yrityssaneerauksessa, mutta kannakekauppa käy nyt paljon paremmin kuin neljä vuotta sitten. Asiakkaiksi on saatu muitakin kuin telakoita, ja tuotekehitystä tehdään jatkuvasti.

Akaalainen Puttek on tehnyt putkikannakkeita jo yli 40 vuotta. Tärkeimpiä asiakkaita ovat olleet telakat, ja yrityksen menestys on ollut suoraan riippuvainen laivatilauksista.

Neljä vuotta sitten kahden loistoristeilijän jo varmana pidetty valmistus siirtyi Turusta Ranskaan, ja Puttek jäi tyhjän päälle.

– Puoli vuotta olisi vielä luovittu, mutta rästejä rupesi kertymään niin paljon, että olisi ollut tosi haastavaa toimia, kertoo Puttekin omistaja ja toimitusjohtaja Harri Syrjäläinen.

Pelastusveneen virkaa toimitti ja konkurssiuhan poisti Viking Grace, joka valmistettiin Turussa valtion tuella.

– Viking Gracen ansiosta pääsimme yrityssaneeraukseen ja pystyimme näyttämään, että kassavirta on positiivinen. Olemme edelleen saneerauksessa, ja viimeiset maksut menevät kesäkuussa 2020, mutta nyt on jo ihan eri tilanne.

Tuuli kääntyi Turun telakalla

Eteläkorealaisomistuksessa kuilun partaalle ajautunut Turun telakka siirtyi monivaiheisten manööverien jälkeen ensin Suomen valtion ja saksalaisen Meyerin yhteisomistukseen. Sittemmin Meyer osti telakan kokonaan itselleen, ja tällä hetkellä telakka tekee loistoristeilijöitä liukuhihnalta. Tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2020 saakka.

– Turussa on nyt ensimmäistä kertaa omistaja, jota kiinnostaa telakan kehittäminen. Meidän täytyy vaan pitää huoli siitä, että pysymme sisällä. Tuotteiden kiinnostavuuden on säilyttävä, eli muun muassa niiden keveyttä ja asennusnopeutta on kehitettävä, sanoo Harri Syrjäläinen.

Puttekilla on tällä hetkellä viisi työntekijää ja työnjohtaja. Lisää väkeä saadaan tarvittaessa vuokrafirmojen kautta tai määräaikaisia työntekijöitä palkkaamalla.

– Syksyllä on aina tasaisempaa, mutta kuukauden kahden kuluttua meillä on taas täystyöllisyys. Viime vuonna työntekijöitä oli enimmillään 11, Syrjäläinen sanoo.

Rahtikulut kaatoivat vientisopimukset

Puttekin tuotteita menee Suomessa myös venäläisomistuksessa olevalle Helsingin telakalle, joskin siellä maksuliikenteen kanssa on ollut Harri Syrjäläisen mukaan hieman ongelmia. Rauman telakka oli ennen Puttekille tärkeä asiakas, mutta siellä ei nyt tapahdu mitään.

Metallisten kannakkeiden vienti Uruguayhin ja Kazakstaniin kaatui kotimaan koviin rahtikustannuksiin. Tuotten hinta ja laatu olisivat kelvanneet asiakkaille.

Metallisten kannakkeiden vienti Uruguayhin ja Kazakstaniin kaatui koviin rahtikustannuksiin Suomen rajojen sisäpuolella. Tuotteen hinta ja laatu olisivat kelvanneet asiakkaille. Nämä viemäriputkien kannakkeet on myös pinnoitettu Puttekin omalla verstaalla.

Suomesta on Rauman lisäksi hävinnyt muutenkin telakkakapasiteettia, mutta toisin kuin neljä vuotta sitten, Puttek ei enää seiso tai kaadu pelkästään laivatilausten varassa. Putkikannakkeita menee myös muulle teollisuudelle, ja esimerkiksi Äänekosken uusi biosellutehdas on Puttekille suuri mahdollisuus.

– Sinne tullaan varmasti kysymään teollisuuspuolen standardikannakkeita. Siellä on putkea ihan älytön määrä, Syrjäläinen sanoo.

Vientipuolella Puttek on tarjonnut tuotteitaan Turun telakan omistavan Mayerin toiselle telakalle Saksaan. Sielläkin tilauskirjat ovat täynnä, mutta kannakkeita ei ole vielä saatu kaupaksi. Myös länsinaapuriin aletaan ensi vuoden puolella tutustua nykyistä tarkemmin.

– Olemme vieneet Ruotsin standardien mukaisia kannakkeita jonkin verran. Se on helppo markkina vieressä, ja aika monelta onkin unohtunut koko Ruotsi, Harri Syrjäläinen toteaa.

Kauemmas maailmalle Puttek olisi tehnyt kauppaa, mutta tilaukset kaatuivat kotimaan rahtikuluihin.

– Tein pari vuotta sitten tarjouksen Uruguayhin, ja he hyväksyivät tuotteen ja hinnan. Hävisimme sen, koska tuotteiden kuljettaminen Helsinkiin ja käsittely siellä oli niin kallista. Rahdissa Suomen kulut olivat yli puolet, ja samasta syystä jäi saamatta myös offshore-kannakkeiden tilaus Kazakstanista, Syrjäläinen harmittelee.

Kuljetuskulujen suitsimiseksi Puttek hakee yhteistyökumppaninsa niin läheltä kuin mahdollista. Akaasta joukkoon kuuluvat muun muassa Toijalan Konetuote ja HTL-Works.

Muiden kulujen kuten lomapalkkojen suitsimisesta saisi toimitusjohtaja Syrjäläisen mielestä huolehtia Suomen hallitus. Pienilläkin lisäresursseilla saataisiin paljon aikaiseksi.

– Tuotekehitykseen ja koneinvestointeihin olisi rahaa ihan eri tavalla. Jos me säästäisimme lomarahoissa esimerkiksi 5000 euroa, ostaisimme sillä lujuuslaskentaa Tampereen teknillisestä yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Näin saisimme kehitettyä omia tuotteita, ja rahakin menisi kiertoon, Harri Syrjäläinen sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?