Emeritusveturinkuljettajat kokoontuivat muistelemaan menneitä

Veturinkuljettaja on edelleen monen haaveammatti

Höyryveturi Risto 1088 teki ensimmäisen koeajonsa helmikuussa 1956 Toijalaan. Väinö Arola, Keijo Lahti (senior), Erkki Mård, Seppo Juortamo, Vilho Syväjärvi, Olli Numminen ja Keijo Lahti (junior) kokoontuivat sen eteen kuvaan.

Höyryveturi Risto 1088 teki ensimmäisen koeajonsa helmikuussa 1956 Toijalaan. Väinö Arola, Keijo Lahti (senior), Erkki Mård, Seppo Juortamo, Vilho Syväjärvi, Olli Numminen ja Keijo Lahti (junior) kokoontuivat sen eteen kuvaan.

Veturikalusto on muuttunut huimasti viime vuosikymmenten aikana, mutta yksi asia on ennallaan: veturinkuljettajan ammatti on monen pikkupojan ja miksei -tytönkin unelma.

Koulutukseen on ollut aina vaikea päästä, koska hakijoita on niin paljon.

Tämä kävi selväksi, kun joukko VR:n Rautatieopistosta vuonna 1965 valmistuneita emeritusveturinkuljettajia kokoontui muistelemaan menneitä Toijalaan ABC-asemalle viime viikon tiistaina.

50-vuotistapaamisessa oli aistittavissa historian siipien havinaa.

Höyryveturien aikaan veturinkuljettajilta vaadittiin niin erityistä osaamista, että VR:n piti itse kouluttaa henkilökuntansa. Höyrykattilalaki vaati erityispätevyydet höyrykattilan käyttäjälle. Rautatieopisto sijaitsi aikoinaan Helsingin rautatieaseman yhteydessä.

Väinö Arola, Keijo Lahti, Erkki Mård, Seppo Juortamo, Vilho Syväjärvi ja Olli Numminen katsovat, että tuohon aikaan veturinkuljettajat saivat vankan opin. Yksi tapa pätevöityä oli ensin työskennellä jollain konepajalla. Tämän jälkeen työskenneltiin vielä lämmittäjänä vuosi, ja vasta sitten saatiin veturinkuljettajan pätevyys.

Veturinkuljettajakurssi yhteiskuvassa.

Vuonna 1965 valmistuneet veturinkuljettajat yhteiskuvassa.

Vannoutuneet höyryveturimiehet eivät ilahtuneet, kun tekniikka kehittyi, ja tuli diesel- ja sähkövetureita. Ne eivät toimineet ainakaan aluksi kovin luotettavasti.

Sähköveturit tosin toimivat dieseleitä paremmin kovilla pakkasilla, olihan ne tehty Siperiassa. Niissä myös oli suomalaisten kehittämä ohjausjärjestelmä.

– Meidän ikäluokka eli rautatien suurinta kehityskautta. Johtajilla oli hyvä suhde työntekijöihin, kaikki olivat tyytyväisiä työehtoihin, miehet sanovat kuin yhdestä suusta.

Turvallisuusparannuksia tulossa

Tällä hetkellä veturinkuljettajien koulutuksen järjestää Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus KRAO. Rautatieopiston opettajana työskennellyt Keijo Lahti kertoo, että koulutus on nykyään noin vuoden mittainen. Pohjakoulutukseksi tarvitaan yleensä jokin ammattioppilaitoksen tekninen linja.

– KRAO kouluttaa kuljettajia sen verran, kuin VR ilmoittaa heitä tarvitsevansa. Jonain vuonna koulutukseen on päässyt yksi prosentti hakijoista, Lahti selvittää.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että veturinkuljettajilla ei ole työttömyyttä. Tämä saattaa muuttua, mikäli raideliikenne avataan kilpailulle tulevina vuosina. Tällöin vastavalmistuneet veturinkuljettajat hakisivat töitä kuin mikä tahansa muukin ammattiryhmä.

Seppo Juortamoa kismittävät väitteet siitä, ettei rautatieliikenne kannattaisi nykyaikana.

– Vaaditaan sata rekkaa ja sata kuljettajaa korvaamaan yksi tavarajuna. Tietkin kuluvat. Raideliikenne on kansantaloudellisesti ylivoimaisesti edullisin kuljetustapa, Juortamo puhisee.

Raideliikenteen konkareita puhuttivat myös viime vuosien onnettomuudet. Miten on mahdollista, että kulunvalvonta jää laittamatta päälle?

– Systeemi on tehty sellaiseksi, että se laitetaan erikseen päälle ja pois pääkytkimestä. Uskon, että tähän tulee muutos. Jatkossa veturia ei saisi liikkeelle, ellei kulunvalvonta ole päällä, Keijo Lahti selvittää.

 

Höyryveturi Risto 1088 teki ensimmäisen koeajonsa helmikuussa 1956 Toijalaan. Väinö Arola, Keijo Lahti (senior), Erkki Mård, Seppo Juortamo, Vilho Syväjärvi, Olli Numminen ja Keijo Lahti (junior) kokoontuivat sen eteen kuvaan.

Höyryveturi Risto 1088 teki ensimmäisen koeajonsa helmikuussa 1956 Toijalaan. Väinö Arola, Keijo Lahti (senior), Erkki Mård, Seppo Juortamo, Vilho Syväjärvi, Olli Numminen ja Keijo Lahti (junior) kokoontuivat sen eteen kuvaan.

42Veturimiehet 3

Keijo Lahti esittelee tablettia, josta veturinkuljettajat pystyvät nykyään seuraamaan junan kulkutietoja. Tekniikka on kehittynyt huimasti viime vuosina.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?