Akaan kaupunki on tänä vuonna käsitellyt muutamaakin tapausta, joissa omakotitontin vuokralaiset ovat halunneet lunastaa tontin itselleen tai tontille on muusta syystä määritelty uusi lunastushinta.
Kaupungin omakotitonttien vuokrasopimuksen mukaan ”vuokramiehellä on oikeus lunastaa tontti vuokranantajan erikseen päättämästä käyvästä hinnasta.”
Jos vuokralainen haluaa ostaa tontin, hinnan siis päättää kaupunki.
Noussutta hintaa pidettiin huijauksena
Toijalan Junkkarista vuokrattiin vuonna 2006 noin 1700 neliön tontti. Vuokra perustui myyntihintaan, joka oli kahdeksan euron neliö. Tänä vuonna vuokralaiset tiedustelivat tontin lunastushintaa, ja kaupunginhallitus päätti kesäkuussa neliöhinnaksi 15 euroa tämän vuoden loppuun saakka ja 20 euroa ensi vuoden ajalle.
Vuokralaiset eivät olleet hintaan tyytyväisiä vaan valittivat Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asiasta olisi pitänyt hallinto-oikeuden sijaan tehdä oikaisuvaatimus Akaan kaupungille, jolle asia palautettiin. Kaupunginhallitus piti elokuun kokouksessaan hintapäätöksen voimassa.
Tontin vuokranneiden mielestä olisi ollut reilua ja kohtuullista, että heillä olisi ollut mahdollista lunastaa tontti alkuperäisellä 2006 vuoden hinnalla.
– Meitä on huijattu tontin vuokrauksessa. Tällaisiin korotuksiin ei kukaan ole osannut varautua tonttia vuokratessaan. Olemme sitä mieltä, että Akaan kaupunki tekee suuren vääryyden tontinvuokraajia kohtaan ja rankaisee niitä ihmisiä, jotka ovat tontteja vuokranneet ja yrittäneet rakentaa pienillä kustannuksilla itselleen oman kodin, totesivat vuokralaiset valituksessaan.
Heidän mukaansa talon myynti kariutui epäselvyyksiin tontin hinnasta ja myöhemmin liian korkeaan hintaan.
Akaan kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen ei tiedä, tuliko vuokrasopimuksen lauseke lunastushinnan määrittelystä kyseisille tontinvuokraajille yllätyksenä.
– Kyllähän heillä vuokrasopimus oli, mutta en tiedä oliko se heillä tallessa, koska he tulivat täältä tarkistamaan, mikä sanamuoto on. Muistaakseni annoin siitä kopion.
Tontteja myytiin pitkään vanhalla hinnalla
Kaavoituspäällikkö Sarkkisen mukaan Junkkarin tontin hinnoittelussa yritettiin ottaa asiakas huomioon, kun hinta kesäkuussa määriteltiin tämän vuoden ajan viisi euroa edullisemmaksi kuin vuodenvaihteen jälkeen.
– Se on merkittävä vastaantulo. Ei tässä lähdetty kovimman kautta esittämään hintaa.
Vaikka kaupungin vuokrasopimus on ollut jo kauan samanlainen, tontteja on Sarkkisen mukaan myyty pitkänkin ajan jälkeen sillä hinnalla, mikä se on joskus ollut. Nyt kaupunki toimii sopimuksen sallimissa rajoissa mutta toisella tavoin, ja Jyri Sarkkinen arvelee, että tämä on johtanut ristiriitaisuuteen. Kysymykseen siitä, miksi hinnat on nyt päivitetty kaupungin nykyisten tonttihintojen mukaisiksi, hän vastaa kysymyksellä.
– Minun mielestäni voisi ennemminkin kysyä, mistä se on johtunut, jos niitä aiemmin ei ole päivitetty. Jos ajatellaan, että vuokrasopimus on kymmenen vuoden takaa ja perustuu hintaan, joka on ollut murto-osa tämän päivän tontin neliömyyntihinnasta, niin ei se ole tasapuolista niille, jotka ostavat nyt hinnoiteltuja tontteja, sanoo kaavoituspäällikkö.
Sarkkinen sanoo itse kertovansa ihmisille tonttien vuokraamisen yhteydessä, miten mahdollisen lunastamisen kanssa tulevaisuudessa toimitaan.
– Olen vuokrasopimusta tehdessä sanonut siitä sopimuksen kohdasta, että jos tontti myöhemmin halutaan lunastaa, hinta määritellään kaupungin vastaavia hintojen mukaan. Mutta olen myös sanonut, että jos kauppa tehdään kolmen vuoden aikana, hinnankorotusta ei näillä näkymin ole.
Sitä Sarkkinen ei ala ennustaa, mitä vuokratonttien hinnoille tapahtuu kolmea vuotta pidemmällä ajanjaksolla.
– Ihmisten tulee tiedostaa se, että lunastushinta voi olla kymmenen vuoden päästä jotain ihan muuta kuin tämän päivän myyntihinta.
Vanhan pappilan tontista tuli oikaisuvaatimus
Syyskuussa Akaan kaupunginhallitus määritteli uuden vuokran ja lunastushinnan Viialan keskustassa sijaitsevan vanhan pappilan tontille. Se oli kaavassa ennen puistoaluetta, mutta viime syksyn kaavamuutoksen jälkeen talo on seisonut asuin- ja liikerakennusten alueella.
Kaavoituspäällikkö Sarkkinen valmistelee asian seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen.
– Asuinrakennuksen omistaja ei ole samaa mieltä siitä, että käyttötarkoitus paranee olennaisesti, mikä on peruste sille, että vuokraa voidaan tarkistaa, Sarkkinen sanoo.
Vanhan pappilan 2166 neliön tontin lunastushinnaksi päätettiin vuoden 2016 loppuun saakka 25 euroa neliöltä eli 54 150 euroa, josta vuosivuokra on kuusi prosenttia. Vuokra on tällä hetkellä 403,14 euroa vuodessa ja ensi vuoden alusta 3249 euroa vuodessa.
Jyri Sarkkisen mielestä on päivänselvää, että jos puistotontti muutetaan asuintontiksi, sen arvo nousee.
– Puistomaan lunastushinnassa puhutaan euroista, kun taas tontin lunastushinnassa puhutaan kymmenistä euroista. Jos tontti myytäisiin nyt puistona, ja jos he möisivät se takaisin kaupungille tai kenelle tahansa, arvo olisi ihan eri kuin puistossa.
Sarkkisen mukaan tontilla on uudessa kaavassa rakennusoikeutta 480 neliötä ja 70 neliötä talousrakennukselle. Rakennusluvan hakeminen asuin- ja liiketontille onnsituu normaalisti, kun taas puistoon rakentaminen olisi poikkeuslupaprosessi.
– Ei olisi ihan yksinkertaista miettiä, millä edellytyksillä puistoon rakennetaan.
Tontilla ei ole toista rakennuspaikkaa, mutta vanhan pappilan käyttämättömiäkin tiloja voi nykyisen kaavan ansiosta ottaa asuin- tai toimistokäyttöön.
– Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat sitä mieltä, että rakennusoikeutta on enemmän kuin he pystyvät käyttämään, mutta ajastushan on, että rakennusoikeus ei ainakaan estä sitä, että esimerkiksi rakennuksen toinen kerros voidaan ottaa käyttöön. Hyvällä suunnittelulla ullakosta pystytään ottamaan huomattava määrä neliöitä käyttöön.
Alueen kaavamuutoksen pani alulle vanhan pappilan edellinen omistaja vuonna 2012. Sarkkinen ei tiedä, miksi Viialan kunta teki vuonna 1991 puistokaavan alueelle, jolla seisoo 1880 rakennettu pappila.
– Olen itse ihmetellyt ihan samaa.
Viimeisimmät kommentit