Viime torstaina Päivölässä järjestettyyn Vanajavesi- ja Pyhäjärvi-iltaan osallistui seitsemisenkymmentä näiden vesien käyttäjää ja niiden puhtaudesta ja säännöstelystä kiinnostunutta. Mukana oli osanottajia Hämeenlinnan ja Tampereen väliltä, mutta myös pohjoisempaa Pirkanmaalta, muun muassa Nokialta ja Punkalaitumelta.
Illan aluksi tilaisuuteen tulleet saivat tutustua vesistöaiheiseen näyttelyyn ja järjestäjien – Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen, Pirkan Helmen, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pohjolan Voima Oy:n, ProAgrian, Saarioisjärven hoito- ja kehittämisyhdistyksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Vanajavesikeskuksen – toimintaan heidän osastoillaan.
Illan osanottajat jaettiin sen jälkeen neljän – viiden hengen työryhmiin, jotka saivat kommentoidakseen ja pohdittavakseen neljä kysymystä.
Miten eri tekijät mielestänne otetaan huomioon järvivesien säännöstelyssä? Onko nykysäännöstely parantunut vai huonontunut viime vuosina? Mitkä asiat muuttavat lähivesienne tilaa? Mitä olisitte valmiita tekemään lähivetenne hyväksi?
Mielipiteitä löytyi
Ryhmissä alkoi melkoinen porina ja mielipiteitä kirjattiin kynät sauhuten. Vanajaveden pinnan säännöstely puhutti ryhmää, jossa oli kolme järven eteläpään ja yksi Tyrisevän mökkiläinen.
– Talvella vesi on meillä ihan kirkasta. Keväällä, kun vesi on korkealla, on tilanne vielä hyvä, mutta kun vedenpintaa lasketaan, vesi alkaa samentua loppukesää kohti, totesi kesiään Akaassa viettävä Leo Mensonen.
– Meillä Vanajaveden eteläpäässä on vähän toisin. Siellä on liikaa vettä touko-kesäkuussakin, mutta esimerkiksi Retulassa vesi on alhaalla aina, sanoivat hattulalaiset mökkiläiset.
Lähivesien kunnossa pitämiskeinoista oltiin puolestaan yhtä mieltä niin Punkalaitumella kuin Saarioispuolellakin.
– On toimittava yhdessä, tehtävä töitä talkoilla ja saatava sekä ranta-asukkaat että maanomistajat aktivoitua mukaan. Ja tärkeää on tietenkin jätevesijärjestelmien kunnostus, totesivat lähijärviensä suojeluyhdistyksissä mukana olevat ryhmän jäsenet.
