Pakolaiskeskus Akaaseen – todellista auttamista vai tekopyhyyttä?

Tulitikut ja bensakanisteri -asetelma on nykyisin aika lähellä, kun puhutaan tämän hetken pakolaiskysymyksestä Suomessa. Sen verran räjähtävä tunnelma keskusteluissa usein on.

Aktiivisimmat asian tiimoilta kirjoittajat tulevat yleensä kahdesta täysin päinvastaisesta suunnasta. Joko erittäin maahanmuuttovastaisista piireistä, joille joskus pelkkä ihmisen ihonväri riittää mielipiteensä perusteeksi, tai sitten niin sanottujen suvaitsevaisten suunnalta, jotka vetoavat ihmisten auttamiseen mutta liian usein katsovat maailmanpolitiikkaa ja tapahtumia aivan liian sinisilmäisesti. Tämä kirjoitus toivottavasti edustaa noiden kahden äärisuunnan välimaastoa.

Täällä talousvaikeuksien kanssa taistelevassa Akaassakin ovat jotkut vahvoilla äänenpainoilla ehdottaneet pakolaiskeskuksen perustamista Akaaseen. Sitä kautta kuulemma kunnan talous saisi lisää euroja rattaisiinsa. Samalla tietysti vedotaan ihmisten auttamiseen ja velvollisuuteemme yhteisen taakan kantamisesta.

Ihan ensimmäisenä täytyy kysyä, että onkohan tuo auttaminen ihan pyyteetöntä, jos pakolaiskeskuksen paikkakunnalle saamisessa tuo rahallinen hyöty onkin se vahvin motiivi? Onko pakolaiskeskusasiassa tärkein tavoite kunnan talouden parantaminen vai ihmisten auttaminen?

Tietääkseni valtio maksaa kolmen neljän vuoden ajan pakolaisten elämisen ja olemisen, mutta sen jälkeen taloudellinen vastuu siirtyy kunnalle. Jos Akaa päättää rahan takia perustaa pakolaiskeskuksen, onko Akaalla kassakaapissa muutaman vuoden päästä niin paljon ylimääräistä, että se pystyy ottamaan tuon taloudellisen vastuun kannettavakseen?

Jos Akaan kaupungin markkinointikoneisto on niin tehotonta ja ideaköyhää, että joinain vuosina kunta saa myytyä ainoastaan alle kymmenen omakotitonttia, vaikka sijaitsemme kahden suurkaupungin välissä, niin kyllä silloin täytyy jotain parempia ratkaisuja tehdä, kuin luottaa pakolaiskeskuksen taloudelliseen ”vetovoimaan”.

Mitä tulee pakolaiskeskuksiin yleensä, mielestäni kenenkään ei pitäisi asua sellaisessa, ainakaan kovin pitkään. Ihmisarvoiseen elämään ei kuulu asuminen usein ahtaissa ja eri kansallisuuksien johdosta tunnelmaltaan hyvinkin ristiriitaisissa oloissa. Sen lisäksi yleensä ennakkoluulojen takia paikkakuntalaiset usein suhtautuvat erittäin negatiivisesti uusiin naapureihinsa, vaikka kukaan koko pakolaiskeskuksesta ei olisikaan heille mitään pahaa tehnyt.

Sen verran täytyy vielä mainita näistä kirjoituksista mitä asian tiimoilta on Akaassa käyty, että ”yllättäen” keskuksen sijoituspaikaksi jotkut ovat ehdottaneet Kylmäkoskea.

Pakolaiskeskus kyllä sopii sijoittaa Kylmäkoskelle vaikka lähes kaikki palvelut sieltä on jo viety, kirjasto lakkautettiin ilman todellisia säästöjä, terveyskeskus sekä sen alakerrassa sijaitseva erittäin suosittu kunnan kuntosali kuulemma lakkautetaan ensi vuonna, urheilukenttä on päästetty ränsistymään ja kentän käyttöaste on romahtanut täysin. Pyörätie ei tule Kylmäkoskelle asti, ilmeisesti asfaltti loppui kesken.

Nykyajan sodat, joista tämä pakolaisten raju lisääntyminen johtuu, ovat olleet jo pitkän aikaa geopolitiikkaa/imperialismia, ja pakolaisista on tullut raakaa bisnestä jota röyhkeät rikolliset pyörittävät lahjottujen virkamiesten avustuksella, joten tämä pakolaislaivaralli ei tule muutamaan vuoteen loppumaan, jos asiaan ei puututa sen alkulähteillä.

Itse toivotan kaikki oikeasti turvapaikkaa hakevat ihmiset tervetulleeksi Suomeen, kunhan vain pystymme tarjoamaan heille ihmisarvoiset olosuhteet ja EU:n kahlitsema taloutemme kestää sen.

Tony Lindroos

Kommentointi on suljettu.