Viialassakin kuvattu Ollaan vapaita tulee ensi-iltaan

Ohjaaja Oskari Sipola (vas.)  ja Leon roolia näytellyt Johannes Brotherus palasivat ensimmäistä kertaa Viialaan sitten viime kesän kuvausten.
Ohjaaja Oskari Sipola (vas.) ja Leon roolia näytellyt Johannes Brotherus palasivat ensimmäistä kertaa Viialaan sitten viime kesän kuvausten.

 

– Olisit pysynyt siellä Viialassa! Riku Niemisen roolihahmo Henri karjahtaa Johannes Brotheruksen näyttelemälle Leolle.

Ollaan vapaita -elokuvassa Leo on 16-vuotias peruskoulun juuri päättänyt teinipoika, joka suunnittelee muuttavansa Viialasta Helsinkiin, mutta äiti Maria (Anu Sinisalo) haluaa poikansa käyvän Akaan lukion. Viialassa elokuvaa kuvattiin rautatieasemalla sekä Hitsarintiellä, jossa elokuvassa sijaitsee Leon perheen kotitalo.

– Kuvasimme pari kohtausta Viialassa, vaikka kodin sisäkohtaukset kuvattiinkin Helsingin seudulla. Oli hauskaa käydä oikeasti täällä ja nähdä, millaista Viialassa on. Ehkä Leo sai jollain tapaa sympatiani, en varmaan itsekään täällä ainakaan ihan loputtomiin etenkään väkisin haluaisi olla, kun on niin hirveästi nähtävää muualla, Helsingissä itse asuva Brotherus naurahtaa.

Ennen Ollaan vapaita -musiikkielokuvaa Viiala oli Brotherukselle tuttu lähinnä nimenä, mutta hän alkoi tutkia ja googletella paikkakuntaa jossain vaiheessa.

– Viiala tuntuu ulospäin tosi sympaattiselta paikalta. Kaikki vaikuttaa vähän pienimuotoisemmalta. Hauska meininki kyllä, Brotherus kuvailee roolihahmonsa kotipaikkaa.

Viiala ei päätynyt elokuvan yhdeksi tapahtumapaikaksi sattumalta.

– Viiala valikoitui paikaksi meidän käsikirjoittaja Tua Harnon suhteesta sinne, sillä hänellä on sukua Viialassa, ohjaaja Oskari Sipola kertoo.

Ohjaaja Oskari Sipola (vas.)  ja Leon roolia näytellyt Johannes Brotherus palasivat ensimmäistä kertaa Viialaan sitten viime kesän kuvausten.
Ohjaaja Oskari Sipola (vas.) ja Leon roolia näytellyt Johannes Brotherus palasivat ensimmäistä kertaa Viialaan sitten viime kesän kuvausten.

Tarina ystävyydestä ja erilaisista perheistä

Elokuvassa Leo ilmestyy Helsingissä kimppakämpässä asuvan Seljan (Maria Ylipää) oven taakse. Selja synnytti Leon ollessaan itse teini-ikäinen ja antoi vauvan adoptoitavaksi. Leo päätyi Marian ja hänen miehensä kasvatettavaksi Viialaan. Nyt Leo on utelias teinipoika, joka haluaa tutustua biologiseen äitiinsä ja asua Helsingissä.

– Leo on samanikäinen kuin minä, mutta ajatuksenjuoksu on aika erilainen kuin itsellä. Leo on määrätietoinen ja tietyllä tapaa jäykkä tyyppi. Hän suhtautuu kaikkeen hiukan varauksella, mikä näkyy kaikessa hänen tekemisessään, Brotherus pohtii roolihahmoaan.

Selja joutuu tasapainoilemaan vanhan elämänsä, johon kuuluivat kimppakämppä, ympäristöaktivismi ja rento elämäntyyli, sekä uusien tuulien välillä. Samaan aikaan kun Leo alkaa viihtyä Seljan luona Helsingissä, Seljan poikaystävä Tomi (Peter Kanerva) suunnittelee yhteistä kotia ja perheen perustamista.

Kun Selja saa mahdollisuuden tutustua poikaansa, hän sekoittaa tahtomattaankin samalla ystäviensä, poikaystävänsä, Leon äidin ja omat suunnitelmansa.

– Käsikirjoittaja haki mielestäni sellaista elämän monipuolisuutta ja erilaista perhekäsitystä. Ytimessä ovat ajatukset ”mikä tekee perheen, mistä se syntyy ja voiko perheen keksiä”. Jos jonkin väittämän elokuvasta haluaa hakea, niin väittämä on ehkä se, että perheen muodostaa rakkaus, Sipola kuvailee.

Harvinaisuus Suomessa

Ollaan vapaita on harvinainen elokuva Suomessa siltä osin, että se on genreltään musiikkielokuva. Viimeksi täyspitkä musiikkielokuva julkaistiin Suomessa lähes kuusi vuotta sitten, kun Jos rakastat tuli elokuvateattereihin tammikuussa 2010.

– Luulen, että musiikkielokuvalla on genrenä vähän huono maine täällä. Se yhdistetään helposti kevyeen tai yltiöviihteelliseen elokuvaan, mitä musiikkielokuva välttämättä ei yhtään ole, ohjaaja Sipola miettii.

Ajatus musiikkielokuvasta otettiin kuitenkin hyvin vastaan.

– Ihmiset ottivat ajatuksen musiikkielokuvasta tosi iloisena vastaan ja halusivat nähdä, millainen projekti on kyseessä. Biisin tekijät ja näyttelijät olivat innolla mukana, Sipola iloitsee.

Kappaleita on ollut tekemässä Suomen ykkösbiisinikkareita, kuten Kerkko Koskinen, Paula Vesala, Lauri Ylönen, Sanni ja Olavi Uusivirta. Kappaleet syntyivät ja päätyivät elokuvaan useampaa eri polkua.

– Rupesimme lähestymään erilaisia biisinkirjoittajia ja kustannusyhtiöitä ja avasimme avoimen demohaun. Saimme toistasataa demoa, joista muutama biisi valikoitui elokuvaan. Sen jälkeen kutsuimme tietyt kirjoittajat biisileirille, siellä syntyi muutama täsmäkappale. Otimme myös suoraan yhteyttä tiettyihin korkean profiilin biisintekijöihin, joilla on tunnistettava kädenjälki. Eli esimerkiksi kun halusimme suuren balladin, soitimme Kerkko Koskiselle, Sipola kertoo elokuvan musiikin taustoja.

Brotherus laulaa elokuvassa muun muassa Olavi Uusivirran ja Sannin yhteistyönä säveltämässä ja sanoittamassa Sammutetaan bensalla tulta -duettokappaleessa sekä Lauri Ylösen ja Paula Vesalan tekemässä Mun elämä alkaa -biisissä.

– Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että nämä biisit ovat omia ja sopivat omaan suuhun. Se oli siisti hetki, kun tajusi koko musajutun istuvan leffaan ihan uudella tavalla, Brotherus hymyilee.

Ensi-iltansa Ollaan vapaita saa 7. elokuuta.

 

 

Vahvoja teemoja ilman yllätyksiä

Oskari Sipolan ohjaama Ollaan vapaita on samaan aikaan kevyt ja raskas elokuva. Elokuvan useimmiten kepeä ilmapiiri saa vastapainon voimakkaista teemoista, joita elokuva käsittelee. Äitiys, ikäero parisuhteessa, perhe ja omista haaveista luopuminen tai kiinnipitäminen antavat katsojalle ajattelemista. Etenkin kahden erilaisen ajatusmaailman kohtaaminen elokuvassa on mielenkiintoista.

Kommuunissa asuvien ja viherarvoja puolustavien Seljan (Maria Ylipää), Henrin (Riku Nieminen) ja Iisan (Pihla Maalismaa) ajatusmaailmat kohtaavat perinteisiä suomalaisia arvoja, kuten ydinperhettä ja omakotitaloa, puolustavien Tomin (Peter Kanerva) ja Marian (Anu Sinisalo) haaveet. Teini-ikäinen Leo (Johannes Brotherus) taas ajautuu näiden väliin ja joutuu tasapainoilemaan. Ollaan vapaita vertailee kahta erilaista ajatusmaailmaa, mutta ei lähde tuomitsemaan kumpi niistä on parempi.

Ollaan vapaita ei luonnollisestikaan ole pelkkä musiikkielokuva. Se vaikuttaa välillä myös vakavalta draamalta, kepeältä kesäleffalta, romanttiselta komedialta ja jopa toimintaelokuvalta. Elokuva ei ole sekava, mutta silti siinä tuntuu välillä olevan jo liikakin kaikkea.

Näyttelijäntyö elokuvassa on hyvää. Etenkin Ylipää on pääroolissa luonteva. Seljasta huokuu sisäinen kamppailu, jota hän käy miettiessään, mikä on tärkeää ja oikein. Nuori Brotherus vaikuttaa Leon roolissaan jäykältä ja epävarmalta, mutta sellainen Leo hahmona myös on.

Musiikki on elokuvassa luonnollisesti suuressa roolissa. Nimekkäiden biisinikkareiden tekemät  kappaleet ovat monipuolisia ja tarttuvia. Biisit eivät tunnu päämäärättömiltä, vaan ne vievät juonta eteenpäin tai syventävät katsojalle roolihahmojen tunnetiloja. Kun näyttelijöiden lauluäänet ovat vielä upeita, kappaleet toimivat elokuvassa hienosti.

Elokuva toimisi ilmankin kappaleita, mutta juonen kuljettamisen ja ajatusten kuvailun lisäksi kappaleet myös rytmittävät elokuvaa mukavasti. Hiukan alakuloisen kohtauksen jälkeen menevä kappale herättää katsojan nopeasti ja päinvastoin.

Juoni tuntuu välillä hiukan hidastempoiselta. Se on joissain paikoin hiukan yllättäväkin, mutta yhtään kovin suurta oho-hetkeä Tua Harnon käsikirjoitus ei anna. Toisaalta juoni on musiikkielokuvalle juuri sopiva. Se ei ole liian monimutkainen, jotta musiikki pääsee esiin, mutta silti riittävän kantava.

Mikäli on musiikin ystävä, Ollaan vapaita on mukava väriläiskä suomalaisessa elokuvakentässä ja katsomisen arvoinen teos. Jos taas musiikkielokuvat eivät tavallisestikaan iske, niin uutuuselokuva tuskin tarjoaa suuren suurta elämystä.

 

Kuvateksti:

Ohjaaja Oskari Sipola ja Leon roolia näytellyt Johannes Brotherus palasivat ensimmäistä kertaa Viialaan sitten viime kesän kuvausten.