Raha ei haise

Äänekoski tunnettiin takavuosina Keski-Suomessa siitä, että tietyillä tuulilla tuoksahti, joskus kaukana Jyväskylässä asti. Näinhän me muistamme Valkeakoskenkin, joka mansikkapaikaksikin julistautuessaan vielä haisi. Hajua epäileville todistettiin voimallisesti, että raha ei haise. Eivät haise sellunkeittopaikkakunnat enää, vaikka moni jo niin toivoisi.

Metsä Group muuttaa Äänekoskella sijaitsevan sellutehtaansa uuden sukupolven biotuotetehtaaksi. Kokonaisinvestointi on 1,2 miljardia euroa. Valmistuessaan tehdas tuottaa vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 lehtipuusellua.

Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa 10 prosentilla. Moni kysyy, riittävätkö Suomen puuvarat ja kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kysyy, kestävät Suomen tiet. Äänekoski ei ole minkään pääväylän varrella, joten rekkaralli kaukaakin tehtaalle kasvaa merkittävästi.

Metsä Groupin investointipäätös on merkittävä asia Äänekoskelle, Keski-Suomella ja ilman muuta myös koko Suomelle. Kun auringonlaskun alaksi tuomittu metsäteollisuus investoi, antaa se samalla vahvan viestin, Suomi elää sittenkin metsästä. Rakentamisvaiheessa Äänekosken tehdas työllistää parhaimmillaan 2 500 henkeä. Se on 20 työttömyysprosentin Äänekoskelle kova asia. Kun tehdas on valmis, sen synnyttämän puunjalostusketjun lasketaan työllistävän jopa 1 500 henkeä nykyistä enemmän. Monelle metsurille tulee vielä kiire.

Valmis sellu kuljetetaan vientiin muun muassa päärataa pitkin. On laskettu, että tehtaalta lähtee sellujuna päivässä. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmannella raiteella päärataan Tampereelta etelään alkaa olla jo kiire. Investointi tehtäneen vuosien aikana osissa, mutta Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa pitää olla jo. aloitusrahat.

Mitä tällaisesta jättimäisestä biotuotetehdashankkeesta Akaa ja akaalaiset hyötyvät? Ei mitään, voisi hätäisesti sanoa. Investointi on kuitenkin niin merkittävä, ja samaan aikaa puhutaan muista vastaavanlaisista hankkeista, että sen pitää muuttaa meidän kaikkien suomalaisten ajattelua. Voivottelulla ja peruutuspeliin katsomalla ei mitään voiteta.

Akaa Point on meidän Äänekoskemme. Se on todella hyvällä paikalla oleva yritysalue, johon voi syntyä mitä vain, kun uskomme asiaan. Projektipäällikkö Kristiina Salo tekee parasta aikaa valtavasti töitä saadakseen hankkeen liikkeelle.

Täällä on myös hyvässä iskussa oleva ja investointeja tehnyt perusteollisuus, joka on valmis toimimaan laman kouran hellittäessä. Ja hellittäähän se jo monella alalla.

Akaan kaupunki ei seuraa sivusta odottaen, että kehitys kehittyisi strategioissa toivottuun suuntaa. Parasta aikaa ollaan synnyttämässä omaa elinkeino-organisaatiota yritysten tueksi. Uutta ajattelua ja tapoja toimia saadaan juuri oikeaan aikaan.

Suomen talouden tervehdyttäminen on tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Tämä tarkoittaa leikkaamisia, mutta myös aivan uusia tapoja toimia. Äänekosken biotuotetehtaan lasketaan kasvattavan viennin vuotuista 500 miljoonalla euroa. Lisää tällaista.

Valtionvarainministeriö on väläytellyt kuntatalouden leikkaustarpeeksi 2 miljardia euroa. Tämä on valtava summa ja toteutuessaan suonenisku jo ennestään kurjaan kuntatalouteen. Tähän yhtälöön sopii oikein hyvin puhuminen uusien yritysten saamisesta vaikkapa Akaa Pointiin.