Rakennuskannan kunto sekä sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset ovat nousseet Akaassa merkittäväksi kustannukseksi. Rakennusten sisäilmaongelmien ilmetessä rakennuksia on laitettu käyttökieltoon. Rakennuksista on tehty kuntotutkimuksia ja sisäilman syitä on selvitetty.
Omalle kohdalleni kaupungin kiinteistöjen kunto tuli esiin lapseni koulun (Pappilan koulu) sisäilmaongelmien noustua esiin viime syksynä. Tällä hetkellä Pappilan kivikoulu on suljettuna terveysviranomaisen päätöksellä.
Koululla tehdyt kuntotutkimukset ovat olleet vanhempien luettavina opettajianhuoneessa. Oppilaiden vanhemmille järjestettiin tammikuun alussa vanhempainilta Pappilan koulun tila- ja remonttiasioiden tiimoilta. Vanhempainillan aikana selvisi, että korjaukset toteutetaan kuntotutkimusten perusteella, ilman minkäänlaista korjaussuunnitelmaa. Käytettävät rakenneratkaisut päätetään työmaalla. Tehtyjä löydöksiä, korjauksia ja korjaustapaa ei dokumentoida mitenkään. Ainakin osassa korjauksia syntyneiden vaurioiden syytä ei ole selvitetty, joten vaurion mahdollinen aiheuttaja on korjaamatta. Osa korjauksista on tehty kuntotutkimuksen suosituksia suppeampana. Esimerkiksi Pappilan koulun kuntotutkimuksessa (Jommi Suonketo, lausunto 1.12.2014) todetaan yhden vauriokohdan osalta ”Suosittelen nurkassa olevin kalusteiden irrottamista ja kotelon purkamista. Korjaustarve ja tapa riippuu havainnoista.” Teknisen toimen vanhempainillassa antaman vastauksen mukaan ko. nurkka on avattu, vaurioituneet materiaalit poistettu ja nurkka suljettu. Lisäkysymyksenä esitettyyn mistä nämä vauriot sitten johtuivat, oli vastauksena: emme tiedä.
Kosteusvauriokorjauksen suunnittelu on oma erikoissuunnittelualansa. Hyvä lopputulos varmistetaan kuntotutkimuksella (tehty), korjaussuunnitelmalla (ei olemassa), pätevillä tekijöillä ja onnistuneella seurannalla. Ympäristöministeriö on julkaissut 12.3.2015 asetuksen rakentamisen suunnittelutehtävien vaatimusluokkien määräytymisestä. Ohjeen mukaan vähäisenkin kosteusvaurion korjaussuunnittelun suunnittelijalla tulee olla rakennusfysiikan opintojen lisäksi kokemusta ainakin avustavista kosteusvauriokorjausten suunnittelutehtävistä.
Laissa todetaan (MRL 119§), että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Teknisen toimen mukaan Pappilan koulun remonttia ei voida pitää varsinaisena rakennushankkeena, koska se ei vaadi rakennuslupaa. Mielestäni laissa mainittu rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus koskee myös Pappilan koululla tehtäviä kosteusvauriokorjauksia, varsinkin kun kyseessä on julkinen rakennus.
Tammikuun vanhempainillan jälkeen olen yrittänyt saada selvyyttä tekniseltä toimelta, teknisen lautakunnan puheenjohtajalta ja terveystarkastajalta, miten kaupunki aikoo varmistaa korjauksien oikeellisuuden ja onnistumisen? Ilman suunnitelmia ja korjaustavan kirjausta? En ole saanut minkäänlaista vastausta kysymyksiini. Vanhempainillassa myös arveltiin remontin valmistumisen kestävän noin 1–2 kuukautta riippuen ilmastointiurakoitsijan saatavuudesta. Tänä päivänäkään vanhemmilla ei ole minkäänlaista tietoa siitä, milloin remontti valmistuu ja koulu saa terveysviranomaisilta käyttöönottoluvan. Kuuleman mukaan osa lattioista on edelleen auki. Lapset opiskelevat epämukavissa väistötiloissa ympäri kaupunkia.
Tutkimusten mukaan home- ja kosteusvauriokorjaukset onnistuvat sitä paremmin, mitä enemmän löydöksistä, tehdyistä korjauksista ja korjaustavoista tiedotetaan tilojen käyttäjille. Kuntotutkimusten löydösten perusteella Pappilan koulu on täysin korjattavissa oleva rakennus. Mutta miten kaupunki varmistaa tehtyjen korjauksien onnistumisen?
Maija Toivonen
Pappilan koulun oppilaan vanhempi
DI, rakennustekniikka
