Voisiko joku hyökätä Suomeen?

Ukrainan kriisi ja sen vaikutus Suomen turvallisuusympäristöön on everstiluutnantti, valtiotieteiden tohtori Jyri Raitasalon esitelmän aiheena ennen Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon vuosikokousta keskiviikkona 18. maaliskuuta.

– Venäjän toiminta Ukrainan kriisissä tulee mitä ilmeisimmin suuntaamaan länsimaista puolustuspolitiikkaa ainakin osittain suuntaan, missä huomioidaan myös perinteiset sotilaalliset uhkakuvat – myös Euroopassa, kirjoittaa Jyri Rantasalo Sotilasaikakauslehdessä syksyllä 2014.

Tapahtumat Ukrainassa ovat muuttaneet Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen tilanteen täysin. Venäjä valloitti Krimin niemimaan ja mitä ilmeisimmin tukee Ukrainan itäosissa taistelevia separatisteja. Nato suojaa Baltian maita, jotka syystä pelkäävät Venäjän seuraavaa siirtoa. Tuleeko sitä? Entä miten Ukrainan kriisi päättyy?

Suomessa keskustelu Natoon liittymisestä tai siitä erillään pysymisestä käy poikkeuksellisen vilkkaana. Suomen puolustusvoimat on iskukykyinen, mutta kuinka kauan. Suomi on Venäjän naapuri ja tottunut hoitamaan suhteensa itään yksin, mutta nyt ollaan tiukasti Euroopan unionin pakotteiden ja ulkopolitiikan takana.

Voiko Suomi olla hyökkäyksen kohteena? Hybridisodankäynnissä eivät välttämättä liiku joukot, vaan esimerkiksi väärän informaation avulla pyritään saamaan mediaa hyväksi käyttäen aikaan epävakaa tilanne, jossa valtiojohto ei kykene tekemään päätöksiä. Kuka somessa keskustelee kenenkin kanssa?

Reserviupseerikerhon vuosikokousesitelmä Toijalan yhteiskoulun auditoriossa on kaikille kiinnostuneille avoin. Kello 18 on tarjolla kahvia ja varsinainen esitelmä alkaa kello 18.30.