Hankintainfossa hinguttiin parempia pyyntöjä

 

Akaalaiset yritykset tekevät suurimman osan kaupungin urakoista

Akaan valtuustoryhmien yhteisessä sopimuksessa lukee elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden kohdalla, että tammikuussa ja elokuussa järjestetään tiedotustilaisuus tulevista hankinnoista. Valtuustokauden kolme ensimmäistä tammikuuta ja kaksi elokuuta jäivät taakse, mutta 12. helmikuuta 2015 oltiin koolla kaupungintalon valtuustosalissa.

Kaupungin puolelta paikalla oli viisi johtavaa virkamiestä ja yksi projektipäällikkö. Yrittäjiä oli seitsemän, ja yrittäjänäkin toimineita luottamushenkilöitä yksi.

Henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori kertoi hallintotoimen hankinnoista.

Henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori kertoi hallintotoimen hankinnoista.

Henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori avasi tilaisuuden ja kertoi hallintotoimen hankinnoista, joita tehdään sekä itse että osana isompia hankintarenkaita. Luettelossa oli muun muassa ohjelmistoja, vakuutuksia ja lehtitilauksia.

Perusturvajohtaja Elina Anttilan mukaan hänen johtamansa toimialan hankintavuosi on hiljainen verrattuna esimerkiksi viime vuoteen. Monen hankinnan aikataulu on myös avoin, mutta luvassa on ainakin koululaisten silmälääkäripalvelujen kilpailutus ja ehkä raskausajan ultraäänitutkimukset.

Sivistystoimessa esimerkiksi oppikirjat ostetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan osana isompaa hankintarengasta. Kaupunginhallitus päätti viime viikolla tehdä KuntaPron kanssa toistaiseksi voimassa olevan puitesopimuksen. Akaalle neljän vuoden hankinnan arvo on noin 780 000 euroa.

Perusturvajohtaja Elina Anttila ja sivistysjohtaja Jukka Oksa kertoivat kaupungin hankinnoista Tapio Alhaiselle (vas.), Pasi Kylmälälle ja Pamela Pilviselle.

Perusturvajohtaja Elina Anttila ja sivistysjohtaja Jukka Oksa kertoivat kaupungin hankinnoista Tapio Alhaiselle (vas.), Pasi Kylmälälle ja Pamela Pilviselle.

Sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan pienempiä, paikallisten yrittäjienkin haarukkaan osuvia hankintoja sivistystoimen puolella voivat olla esimerkiksi koulujen kalusteet, laitteet, soittimet ja verhot.

Perunaa syödään 80 000 eurolla

Eniten tarjouspyyntöjä lähtee vuosittain teknisestä toimesta. Hankinnan suuruudesta riippuu, missä siitä kerrotaan ja mitkä yritykset voivat jättää tarjouksen ja menestyä kilpailussa.

Rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa kansallinen kynnysarvo on 150 000 euroa, eli sen ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava Hilmassa. Hilma on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat Hilmasta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista.

Käyttöoikeusurakka taas on rakennusurakkasopimus, jossa rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Akaassa vähintään 150 000 euron rakennusurakoita vuosille 2015–2016 ovat Savolakoti, asfalttiurakka ja Akaa Point -yritysalueen kunnallistekniikka. Home- ja sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä poistetun Rasin koulun korjauskustannuksia ei vielä tiedetä.

Tavara- ja palveluhankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa kansallinen kynnysarvo on 30 000 euroa. Sen ylittävät Arvo Ylpön koulun lähiliikuntapaikan toisen vaiheen leikkivälineet, puhdistusaineet ja pehmopaperit, roskapussit ja jätesäkit sekä ateriapuolella raaka peruna, tuore leipä ja ruokakuljetukset.

– Esimerkiksi perunaa menee noin 80 000 eurolla vuodessa, tiesi Akaan tekninen johtaja Antti Kemi kertoa.

Akaalaisilla on suurin osa urakoista

Vilkkainta keskustelua hankintainfossa aiheuttivat kansallisen kynnysarvon alittavat rakennus-, korjaus- ja purkuhankkeet. Niitä on tänä vuonna tarjolla niin Akaan kouluilla kuin muissakin rakennuksissa sekä kaduilla ja leikkikentillä.

Tekninen johtaja Antti Kemi (vas.) kuunteli, mitä uudella akaalaisyrittäjällä Tero Mäkysellä oli tarjottavanaan.

Tekninen johtaja Antti Kemi (vas.) kuunteli, mitä uudella akaalaisyrittäjällä Tero Mäkysellä oli tarjottavanaan.

Näistä hankinnoista ei ole ilmoitusta Hilmassa, vaan Antti Kemin mukaan ne kilpailutetaan aikaisemmin vallinneen käytännön mukaisesti. Vallinnut käytäntö taas riippuu urakan suuruudesta. Osasta on tarjouspyyntö kaupungin sivuilla, mutta pienempiä ja nopeasti tehtäviä töitä teetetään myös aiemmin hyväksi todetuilla tekijöillä.

– Kaikki lähtee tarjouspyynnöstä, jolla selvitämme, ketkä ovat halukkaita tekemään pienempiä töitä. Pyydämme halukkailta kumppanuussopimukset, jotta tiedämme, millä porukalla töitä tehdään ja mitkä ovat referenssit, Kemi kertoi.

Ilman tarjouspyyntöä teetettävissä töissä pyritään ottamaan yhteyttä paikalliseen yrittäjään aina kun se on mahdollista. Myös kohteen rakennushistoria vaikuttaa.

– Jos firma X on tehnyt siellä putkitöitä, soitamme ensimmäiseksi heille.

Kunnallisena luottamushenkilönä paikalla ollut Pasi Kylmälä (kesk) kertoi kuulleensa, että aika usein urakat valuvat Akaan ulkopuolelle. Kylmälä kysyi, voiko vakiintuneita käytäntöjä mitenkään muuttaa.

Antti Kemin mukaan avoimissa urakkakilpailuissa paikallisuuden suosiminen ei ole laillista eikä mahdollista. Yleensä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan.

– Näissä asioissa ei ole mitään pelaamisen mahdollisuuksia. Kriteerinä ei missään nimessä voi käyttää paikallisuutta, mutta olen tyytyväinen, että paikkakuntalaiset ovat pärjänneet hyvin. Enin osa tämän hetken urakoista on yrityksillä, joiden kotipaikka on Akaa.

Yrittäjien on oltava aktiivisia

Sekä Pasi Kylmälän että yrittäjä Tapio Alhaisen mielestä kaupungin tarjouspyynnöt ovat kirjavia. Alhaisen mukaan näkee usein, että tarjouspyyntö on kopioitu Kuntaliiton sivuilta. Kylmälän mukaan pyynnöissä näkyy se, että Akaalla ei ole ostopäällikköä.

– Minun mielestäni olisi rehellistä myöntää, että välillä tulee aika sutta, Kylmälä totesi.

Antti Kemin mukaan sellaista ongelmaa ei ole, että tarjouspyyntöjen tekijöillä ei olisi ammattitaitoa. Pienemmissä hankkeissa voisi kuitenkin hänen mielestään olla yksinkertaisempia hakemuksia.

Kaupunki aikoo tänä vuonna parantaa muun muassa Torikadun liikenteen sujuvuutta Viialassa.

Kaupunki aikoo tänä vuonna parantaa muun muassa Torikadun liikenteen sujuvuutta Viialassa.

Kylmälän mukaan valituksia tarjouspyynnöistä ja tarjouskilpailujen voittajista on tullut maanrakennus-, sähkö- ja kuljetushankinnoissa. Voittamattomuuden syitä ovat hänen mukaansa olleet referenssien puute ja hinta.

Tapio Alhaisen mielestä syytä voi sysien ohella olla myös sepissä.

– Kyllähän se paljon meistäkin riippuu. Jokaisen yrittäjän täytyy olla aktiivinen ja kertoa tarjonnastaan.

 

Kommentti

Missä olivat yrittäjät?

Akaan kaupungin yrittäjävastaisuus on ilmeisesti myytti, jota pitää hengissä pieni mutta sitkeän katkera porukka. Itse kun olen törmännyt päinvastoin siihen, että tänne tulleet yrittäjät kehuvat Akaata joustavaksi ja ripeäksi yhteistyökumppaniksi.

Arvelin, että historialliseen hankintainfoon marssii yhtäältä joukko urakoita ja muita tilauksia kärttäviä innokkaita firmoja ja toisaalta ne, joiden mielestä kaikki on huonosti. Jälkimmäiset pääsisivät nyt kertomaan julkisessa tilaisuudessa, mikä mättää ja kuinka pahasti.

Kaupungin johtajia ja päälliköitä oli valtuustosalissa kuusi. Koko troikka lukuun ottamatta estynyttä kaupunginjohtajaa.

Yrittäjiä oli seitsemän. Kaikista sadoista ja taas sadoista. Ei yhtään yrittäjäyhdistysten puheenjohtajaa, joka olisi vienyt tai tuonut viestiä eteenpäin. Vaan eipä myöskään yhtään valtuutettua. Yksi varavaltuutettu, joka toi ahdistuneiden yrittäjien terveiset.

Missä olivat ahdistuneet yrittäjät itse? Ilmeisesti siellä kylillä, mistä terveisetkin tuotiin ja missä kuulemma niin usein kuulee, kuinka huonosti asiat ovat. Siellä kun voi veistellä itse, millä hahmolla kilpailutus ja pisteytys on. Firmoja on mennyt jopa nurin osittain sen takia, ettei ole tajuttu seurata Hilmaa, mutta sehän ei tietenkään ole yrittäjän vaan kaupungin vika.

Hankintatilaisuudessa ainoa omaa tuotettaan ja työsuoritustaan tarjonnut yrittäjä ei tuoreuttaan ollut mitenkään kiinnostunut kaunaisista kilpailijoista vaan kyseli tilaisuudessa ja sen jälkeen, miten hän pääsisi mukaan hommiin.

Jos hyvä ja huono palaute annetaan omalla suulla ja suoraan asianomaiselle kaupungin työntekijälle tai luottamuselimelle, on kotikaupunkiamme helpompi kehittää. Jos taas huudetaan puskista ja puiden takaa, ei viesti välttämättä tule sellaisenaan perille, ja seuraavaksi valitetaan vastaanottajan väärästä reaktiosta.

 

Mikko Peltoniemi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?