Seppo Suvanto Akaan historia I:ssä kertoo esitetyn nimen tulkinnaksi. Seppo Suvanto heittää nuo nimitulkinnat vain näkyviin asettumatta niiden taakse. Kirjoitin vuonna 1982 Akaan Sanomat 1:een (taisi olla ainoa lehti, joka ilmestyi sillä nimellä) otsikolla Meiän Akaan lapset. Jutussani (joka on minulla tallella) esittelin sanan Akaa etymologisia tulkintoja. Kävin jutustani keskustelun professori Seppo Suvannon kanssa, joka silloin alkuun totesi, että minun täytyy todistaa tulkintani oikeutus tiedeyhteisölle. No enhän minä sitä silloin enkä sittemminkään tehnyt. Mutta kävin Seppo Suvannon kanssa tästä nimitulkinnastani keskustelua myöhemmin uudelleen, ja silloin hän sanoi sanat, jotka ovat jääneet pysyvästi mieleen: Taidatpa olla oikeassa. Se oli tiedemiehen tunnustus, jota minunkaan ei tarvitse hävetä.
Valmisteilla olevasta Akaan seurakunnan historiassa ovat oikeastaan oleelliset perustelut sille, että Akaan seurakunnan nimen taustalla on Akka-jumalattaren nimi.
Vanhoissa asiakirjoissa Akaan seurakunnan nimi on kirjoitettu ruotsiksi muodossa Akas, Ackas tai Akkas, virheellisen tulkinnan mukaisesti perutamisasiakirjassa seurakunnan nimi kirjoitettiin muodossa Agas.
Eräissä virallisissa yhteyksissä suomenkielisenä asuna on ollut Akkasten seurakunta. Ei ole ihme, että luontevimmalta seurakunnan nimen merkityksen tulkinnalta tuntuukin, että juurena on pakanallinen lappalainen jumalatarnimi Akka. Sanan on tulkittu tarkoittaneen menneinä aikoina kunnianarvoisaa naista.
Toijalan Lontilanjoesta käytetty nimi Akaanjoki voinee olla etymologialtaan samaa juurta kuin akanvirta. – Akaan nimen tulkintaa on etsitty näillä seuduilla mahdollisesti käytetyistä vieraista kielistä. Suomalaisessa nimistössä on paljon sellaisia, joiden selitystä on vaikeata tai mahdotontakin antaa. Akaa ei välttämättä kuulu vaikeaselkoisimpien joukkoon. Christfrid Ganander sanoo vuonna 1789 ilmestyneessä kirjassaan Mythologia Fennica hakusanan Akka kohdalla muun muassa seuraavaa: Ukon vaimo: mahtava jumalatar, on verrattavissa Neitsyt Mariaan ja näyttää tarkoittaneen tätä keskiajalla.
Samassa yhteydessä Ganander viittaa kansanrunoihin, joissa puhutaan samassa yhteydessä Akasta ja Mariattaresta.
Tällainen uuden, ikään kuin paremman merkityssisällön antaminen vanhalle kansanuskon sanastolle on ollut ominaista katolisen kirkon lähetysstrategialle: Neitsyt Maria olisi sen mukaisesti ollut tuo kaikkein merkittävin Akka.
Joka viitsii katsoa Suomen tai Ruotsin karttaa, löytää aika paljon paikkakuntia ja tuntureitakin, joille on annettu hyvin suomalaisittain kirjoitettu Akka-jumalattareen viittaava nimi. Kun olen esitellyt Akaan kirkkoa ja seurakuntaa turistiryhmille, olen aina esitellyt paikkakunnan ja seurakunnan nimen juontuvan lappalaisjumalattaren nimestä.
Kaupungin esitteessä – Akaa Makee kaupunki – olisi voinut olla myös maininta, että Akaa on vuonna 1483 perustetun seurakunnan nimi edelleenkin ja sen nimisenä se paikkakunnalla on ollut aina ja että Saarioisten hallintopitäjään on kuulunut 1500-luvulla Akaan neljännes. Miten nuori onkaan tämän rinnalla Akaan kunta! Tai Akaan kaupunki!
Uskokoon ken tahtoo, ottakoon todesta ken tahtoo!
Sauli Turja
TM, FM
