Jälkikasvu tuntuu viettävän kaiken aikansa netissä. Mitä lapsi tai nuori siellä tekee ja pitäisikö asiasta huolestua?
Tätä pohdittiin Viisaasti verkossa -vanhempainkahvilassa Arvo Ylpön koululla maanantaina. Nuorisokouluttaja Anita Järvelin Mannerheimin lastensuojeluliitosta muistuttaa, että nykyajan lapset ja nuoret ovat kasvaneet netin maailmaan.
– Tämän päivän lapsille ja nuorille on valtava etu, että he työelämään mennessään hallitsevat tietokoneen ja sosiaalisen median. On hyvä, että he ovat aktiivisia netissä, mutta yhteisistä pelisäännöistä pitää silti sopia, Järvelin sanoo.
Hän kehottaa vanhempia menemään nettiin sinne, missä nuoret ovat.
– Menkää sosiaaliseen mediaan, luokaa itsellenne sinne profiili ja seuratkaa, mitä lapsenne siellä tekevät. Vaikka se olisi oman mukavuusalueen ulkopuolella, kannattaa opetella ja tutustua netin maailmaan. Pyytäkää lapsenne kaveriksi esimerkiksi Facebookissa.
Jälkikasvua ei pidä tuomita vaan keskustella tämän kanssa esimerkiksi siitä, millaisia kuvia tai päivityksiä nettiin kannattaa laittaa. Mitä vaikutuksia voi olla, jos laitat tämän kuvan näkyviin kenen tahansa katsottavaksi?
Säädelty media-aika
Monia vanhempia huolettaa, keiden kanssa lapsi netissä juttelee. Anita Järvelin antaa alakouluikäisten vanhemmille nyrkkisäännön: lasta kannattaa ohjeistaa hyväksymään nettikavereikseen vain sellaiset henkilöt, jotka tämä tuntee oikeasti.
Toisaalta etenkin vanhemmille lapsille voi netissä syntyä kaveruussuhteita, jotka johtavat ystävyyteen myös oikeassa elämässä. Ensimmäinen tapaaminen pitäisi aina järjestää julkisella paikalla ja niin, että mukana on kaveri.
Niin hyödyllinen kuin netti oikein käytettynä onkin, se voi alkaa hallita lapsen tai nuoren elämää liikaa.
– Lapsille kannattaa antaa päivittäistä media-aikaa iän mukaan. Heille voi antaa mahdollisuuden ostaa lisäaikaa ulkoilemalla, nuorisokouluttaja vinkkaa.
Nuorille tämä ei välttämättä toimi. Heidänkin kanssaan voi sopia pelisäännöt, että medialaitteet laitetaan kiinni tai äänettömälle yhteisenä perhehetkenä kuten ruokapöydän ääressä.
– Opetetaan, että on toisen kunnioittamista kuunnella kun hän puhuu sen sijaan, että tuijotettaisiin kännykkää.
Kännykkä pois yöksi
Anita Järvelin huolestuisi siinä vaiheessa, jos netissä oleminen tai pelien pelaaminen alkaa häiritä normaaleja arkirutiineja kuten koulunkäyntiä tai nukkumista. Yöaikaista kännykän näpräämistä voi yrittää hillitä vaatimalla laittamaan puhelimen kiinni tai äänettömälle yöksi. Äänettömänä kännykkä ei piippaa koko yötä aina nuoren saadessa uusia viestejä.
Varmempi keino kuullaan yleisöstä. Kännykän voi ottaa nuorelta pois yöksi ja antaa takaisin aamulla sängyn viereen kun itse nousee ylös.
Yleispätevinä ohjeina Anita Järvelin korostaa aikuisen läsnäoloa lapsen tai nuoren maailmassa. Netissä mahdollisesti eteen tulevia tilanteita kannattaa pohtia yhdessä etukäteen. Lapsen pitää ymmärtää ja uskaltaa puhua vanhemmalle, jos joku ehdottaa netissä sopimattomia.
– Isät, kehukaa tyttäriänne ja äidit poikianne. Kun he kokevat olevansa arvostettuja, ei niin helposti hairahdu vieraan kehupuheisiin netissä.
Nuorisokouluttaja kehottaa vanhempia tutustumaan myös peleihin, joita lapsi pelaa. Pelit kehittävät monilla tavoin mutta ongelmaksi voi tulla se, että lapsi on liian nuori pelin sisältöön nähden. Ajankäyttö on usein ongelma myös pelien kanssa, joten säännöistä kannattaa sopia.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Akaan vanhempienverkosto, MLL Toijalan yhdistys, kaupungin nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö ja Arvo Ylpön koulun vanhempienyhdistys.
