Kerrasta toiseen Akaan Metsälinna täyttyy väestä, kun värkeistä viritellään sota-ajan lauluja. Tällä kertaa Tammer-Hanurit, Ahti Järvelä ja akaalainen sotilaskvartetti esittivät hieman muutetun, mutta vaikuttavan kokonaisuuden. Väkeä oli kerrassaan tupa täynnä – varmasti yli 300 henkeä.
Orkesterista viehätyin erityisesti viuluniekan taidokkaasta ja eläytyvästä soitannasta, jota mandoliinimies oivallisesti täydensi. Ja onhan se komeaa, kun 7–8 soittajaa päästelee hanureistaan tuttuja sävelmiä.
Laulukööri nyt ei esittelyä kaipaa. Yhteinen laulanta sujui ja soolot menivät kohdalleen. Elon Mauri yllätti tällä kertaa.
Sotaorpojen asia sai ansaitun huomionsa. Paljon ovat nämä ihmiset saaneet nähdä ja taistellen tietään kulkea. On monin tavoin tärkeää, että asema ja olotila on tullut rekisteröinnillä tunnustetuksi, vaikka se ei leipää lisääkään.
Veteraanien määrä jää jo alle 30 000 henkilön. Vuosi vuodelta poistuma vielä kasvaa. Muutaman vuoden päästä viimeisinkin veteraani on siunattu. Perinteiden vaaliminen on tärkeää ja arvokasta. Jotta muistaisimme.
Sirpan kanssa
Kun maailma pyörii, ihmiset muuttavat milloin paikasta toiseen, milloin työstä toiseen tai vaikka työelämän ulkopuolelle. Jälkimmäinen tapahtuu usein henkilöstä riippumatta, olipa kyse eläköitymisestä, yt-neuvotteluista tai muusta.
Viime perjantaina oli työmaalla kieltämättä aika herkkä hetki. Vuosikaudet yhteistyöyrityksen yhteyshenkilönä toiminut Sirpa aloittaa uudessa piirissä pian ja jättää meidät.
Nautimme tarjoilusta ja muistelimme kuluneita vuosia. Monet kilpailuttamiskierrokset oli neuvoteltu eri puolilla pöytää, monet isot jutut junailtu ja hinnankorotusneuvottelut kinattu.
Asiakaspalvelussa A ja O on asiakkaan tarpeiden ja mahdollisuuksien ymmärtäminen. On osattava joustaa ja luovia ja loputtomiin asti kuunnella. Asiakas on sikäli aina oikeassa, että asiakas maksaa. Se on suuri valtti ostajan kädessä.
Sirpalta onnistui kaikki tuo edellä mainittu hyvän asiakaspalvelun osaaminen. Ja silti syntyi tulosta.
Oli ilo ojentaa Sirpalle firman lahja, Oiva Toikan sininen lintu. Ja vähintään yhtä kivaa oli ojentaa plakaatti, johon oli kirjoitettu Arttu Wiskarin tuoreen Sirpa-laulun sanat. Kukapas se Sirpan kanssa landelle muuttikaan? No Timppahan se!
Hyvä elämä
Arkkiatri Risto Pelkonen hahmotti hyvää elämää näin: tarvitaan kohtuullinen toimeentulo ja kuuluminen johonkin, joukon osana oleminen. Lisäksi pitää olla sinut itsensä kanssa. Hän viittasi myös Veikko Huovisen sanomaan: onni on lämmin sukka kuivassa saappaassa.
Maailman menoa seuratessa voi tosin tuumia, että taitaa olla herran pieksut rouvan jalassa.
Aika yksinkertaisia ovat arkkiatrin ohjeet. Pallo on paljolti itselläsi. Ei toinen voi toiselle ämpärillä hyvää kantaa, ellei se ole sahtia tai kukkamultaa.
Joulun sanomaan kuuluu suvaitsevaisuus. Se tarkoittaa erilaisuuden hyväksymistä. Erilaisuus on ilo. Pitää sietää, pitää kunnioittaa. Kamalaa olisi, jos klooneja olisimme.
Hyvään elämään kuuluvat myös uudet sanat. Tänä vuonna arvon saivat putinjuusto ja nyhtöpossu. Olisivatkohan ne hyvää yhdessä?
