Suomen alkoholipolitiikka puhuttaa näinä päivinä, joten päätinpä minäkin entisenä ravintolatyöntekijänä työntää lusikkani soppaan.
Hämmentyneenä olen seurannut, kuinka Suomea viedään alkoholipoliittisesti kauas muun Euroopan linjasta ja kohti koko ajan tiukempaa ja rajoitetumpaa yhteiskuntaa. Viime päivinä keskustelu on vellonut alkoholimainonnan ympärillä. Mainonnan rajoittaminen lienee jossain määrin perusteltua, jos tutkimukset kerran osoittavat alkoholin mainonnan lisäävän nuorten kokeilunhalua ja kulutusta. Mutta metsään mennään kyllä, jos ruvetaan rajoittamaan yksityisten ihmisten oikeutta puhua sosiaalisessa mediassa alkoholijuomista. Muutenkin mainonnan rajoittaminen tuntuu lillukanvarsiin keskittymiseltä. En usko, että ongelmakäyttöön pystytään tällä keinolla vaikuttamaan mitenkään, varsinkaan kun kielto ei koske urheilutapahtumia ja konsertteja, joissa liikkuu paljon nuorisoa, ja joissa alkoholia saa jatkossakin mainostaa.
Mainonnan rajoittamista huomattavasti suurempana ongelmana pidän ravintoloiden aukioloaikojen rajoittamista koskevia suunnitelmia ja kireätä verotusta. Ravintola-ala on varsin työvoimavaltainen, joten aukioloaikojen kaavailtu supistaminen aiheuttaisi alalle työttömyyttä. Lisäksi uskon ongelmakäytön ja sen lieveilmiöiden vain lisääntyvän, jos yön tuntien kulutus siirtyy ravintoloiden valvotuista olosuhteista koteihin ja kaduille.
Mielestäni ravintoloiden aukioloajat pitäisi vapauttaa ja alkoholin verotusta alentaa reilusti ravintolamyynnissä. Näin luotaisiin uusia työpaikkoja ja ohjattaisiin kulutusta ravintoloihin. Myös alkoholin verotusta kokonaisuutena kannattaisi keventää, jotta saataisiin verotulot pysymään kotimaassa.
Alkoholin kulutus ei ole Suomessa viime vuosina noussut, joten mielestäni tiukennukset lakiin eivät ole perusteltuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kertovat, että anniskelukulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on vain noin 11 prosenttia, kun taas tilastoimattoman kulutuksen, johon matkustajatuonti kuuluu, osuus kokonaiskulutuksesta on jo 22 prosenttia. Tilastoimaton kulutus on hurjassa kasvussa. Se kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013.
Liiallinen holhous ja sääntely on turhaa. Alkoholin ongelmakäyttäjät hankkivat juomansa, vaikka hintoja kuinka nostettaisiin ja saatavuutta rajoitettaisiin. Normaalia kuluttajaa ravintoloiden laajat aukioloajat ja edullisemmat hinnat palvelisivat. En usko, että nuorison alkoholin kulutus kasvaisi. Tämän päivän nuoret aikuiset ovat monen ravintolatyöntekijän kertoman mukaan keskimäärin meitä aiempia sukupolvia fiksumpia alkoholin kuluttajia; juomatavoiltaan vähemmän humalahakuisia ja asenteiltaan muutenkin luonnollisemmin alkoholiin suhtautuvia.
Alkoholi ei tuota nuorille niin sanotun kielletyn hedelmän viehätystä, koska alkoholipolitiikka on ollut kohtuullisen avointa viime vuosina. Jos alkoholista tehdään taas vaikeasti saavutettava, salaperäinen ja syntinen asia, voi nuorisonkin asenteen arvella vain taantuvan. Parhaiten nuorten asenteisiin vaikutettaisiin positiivisella esimerkillä. Meidän aikuisten tulisi katsoa peiliin ja miettiä, millaisen alkoholinkäyttömallin me siirrämme eteenpäin.
Inka Savolainen
Kirjoittaja on akaalainen valtuutettu (sd).
Ensi viikolla sarjassa kirjoittaa Akaan Seudun Osuuspankin entinen toimitusjohtaja, nykyinen eläkeläinen Heikki Teräväinen.
