Kun perinteinen naapuriapu ei enää riitä

Akaan Seudun numerossa 34 13.8. ollut kirjoitus Pätsiniemessä liikkuneista koruvarkaista kaipaa tarkentamista. Varkauden kohteeksi joutuneen ja sitä seuranneiden naapureiden mukaan tarkennusta kaipaavat tiedot varkauksien aiheuttamista vahingoista, niiden määrästä ja merkityksestä sekä niiden ehkäisyyn liittyvistä tekijöistä. Ensinnäkin varastettujen esineiden arvot lasketaan tuhansissa euroissa. Esimerkiksi yhden kohteen osalta jo vakuutusyhtiön maksamat korvaukset nousevat omavastuu-osuuden jälkeenkin toiselle kymmenelle tuhannelle. Toiseksi arvoesineiden rahallista arvoa merkittävämmäksi nousee niiden tunnearvo, jota ei voi korvata rahalla. Kolmanneksi, ja tärkeimmäksi tekijäksi, nousee tunne oman yksityisyyden loukkaamisesta ja kotirauhan rikkomisesta (muun muassa paikkojen sotkeminen ja rikkominen). Nämä tunnetason kokemukset ovat aina subjektiivisia ja niistä selviytyminen vaihtelee yksilöllisesti. Pahimmillaan ainoa selviytymiskeino on vaihtaa kotia tai asuinpaikkaa. Toistaiseksi vahingot ovat olleet aineellisia, mutta mitä tapahtuu, jos tunkeutujat tekevät laskuvirheen ja ryöstön kohteessa on ihmisiä? Seuraukset voivat olla vakavia, kuten Aamulehdestä saimme 18.8. lukea.

Varkaudet eivät koske vain niiden kohteeksi joutuneita, vaan niiden seurausvaikutukset, turvattomuuden ja pelon lisääntyminen, leviävät naapurustoon ja koko asuinympäristöön. Eikä suotta. Poliisin tilastoista huolimatta murtovarkauksien lisääntyminen ja keskittyminen Pätsiniemen tietylle alueelle (9–10 murtoa kahden vuoden sisällä) on mielestämme ilmiö, mikä vaatii muutakin kuin isäntäväen poissaolon peittämistä (naapuriapua lisäämällä) ja sisäänpääsyn vaikeuttamista (lukituksen varmistamisella). Asuntovarkauksiin, mitkä ovat erittäin vakavia rikoksia uhreille, on puututtava ajoissa, ennen kuin ongelma ”räjähtää käsiin”, kuten rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli Lounais-Suomen poliisista toteaa.

Paikallistuntemukseen ja/tai ammattimaiseen toimintaan nojaavien murtovarkauksien ehkäiseminen ei ole yksittäisten asukkaiden tai heidän naapureidensa vastuulla. Pätsiniemen (ja koko Toijalan) pitäminen haluttuna ja viihtyisänä asuinalueena on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Se edellyttää kuitenkin varkauksiin liittyvien haasteiden tunnustamista sekä korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä yhteistyössä asukkaiden, naapureiden, virkamiesten ja hallintokuntien kanssa.

Kiinteistöjen omistajien omatoiminen varustautuminen, esim. tallentavat valvontakamerat ja kameralla varustetut ovikellot yms., on erittäin tärkeä ennaltaehkäisevä keino ja tuottaa varteenotettavaa materiaalia myös poliisille. Poliisin tehtävänä on kuitenkin pyrkiä selvittämään yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mistä murtovarkauksien keskittyminen näinkin pienelle ja rajatulle alueelle johtuu, minkälaiset piirteet niitä yhdistävät, minkälaista paikallistuntemusta varkaudet sisältävät ja onko niillä yhtymäkohtia muualla Suomessa tehtyihin vastaaviin rikoksiin.

Havaintoaineistoa poliisit saisivat myös rantautumalla Pätsiniemen asukkaiden juttusille ja/tai aukaisemalla asukkaille vihjepuhelimen, johon he voisivat soittaa ympäristöstään tekemistä, mahdollisiin rikoksiin liittyvistä havainnoista. Myös kaupungin virkailijat voivat huomioida toiminnassaan tietoisemmin esim. murtoja ennaltaehkäisevät ympäristötekijät (muun muassa hämäräkytkimin varustetut katuvalot) ja muut rikostentekoa edesauttavat olosuhteet. He voisivat tiedottaa myös auttajatahoista, joiden puoleen voi kääntyä ryöstön kohteeksi joutumisen aiheuttamia tunteita käsitelläkseen.

Haastammekin jokaisen miettimään omalta osaltaan keinoja, joilla vältämme ilmiön leviämisen samoihin mittasuhteisiin kuin Lounais-Suomessa, jossa erityisesti rikollisliigojen tekemät asuntomurrot koetaan jo yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

Mauri Elo, Eino Ilmanen ja Pekka Vilpas