Valtaosa valtion yksityistieavustuksista tuli tänä vuonna Kylmäkoskelle

Ammeenmäen yksityistie sai uuden sillan

Kylmäkosken Taipaleella seurattiin torstaina jännityksellä, kuinka Ammeenmäentien uusi, 50 tonnia painava silta siirtyy nosturilla

Silta siirtyi tasaisen varmasti nosturin kyydissä paikalleen.

Silta siirtyi tasaisen varmasti nosturin kyydissä paikalleen.

rekan lavetilta paikalleen Tarpianjoen päälle. Nosturista löytyi nostokykyä 500 tonnimetriä ja vastapainoja tarvittiin toistasataa tonnia, kun silta liikkui nosturin hihnoissa parinkymmen metrin matkan.

– Hyvin silta sopi tähän, vaikka vähän enemmänkin olisi voinut olla pelivaraa. Tuulikaan ei haitannut, mutta jos sitä olisi ollut enemmän kuin yhdeksän metriä sekunnissa, ei siltaa olisi voinut nostaa. Tuulella sillasta tulee nosturinnokassa helposti leija, joka lähtee viemään nosturia, sanoo sillankannella ensimmäisenä astellut projektimyyntipäällikkö Harri Mäenpää sillan valmistaneesta, Vierumäellä toimivasta Versowood Oy:stä.

Liikenteelle sillan on määrä avautua syyskuun ensimmäisellä viikolla. Sitä ennen puukansi saa vielä kumivaluasfalttipäällysteen ja kaiteet.

Painorajoitus pois

Uusi Hollarin silta on poikittaisjännitetty liimapuupalkkisilta, jonka hyötyleveys on 4,5 metriä ja pituus 26 metriä. Kun vanhalla, jo lahovikaisella pukkisillalla liikennettä jouduttiin rajoittamaan 15 tonnin painorajoituksella, uudella sillalla kantavuutta riittää ilman rajoituksia. Uusi silta palvelee muun muassa tiloja, joilla on maita sillan molemmin puolin.

– Painorajoitus on haitannut puutavaran, viljan, soran ja kalkin ajoa, jotka on jouduttu järjestämään muiden teiden kautta, kertoo sillan tuntumassa sijaitsevan Hollarin tilan isäntä Arto Välimäki.

Ongelmia on aiheuttanut myös se, että navigaattori on ohjannut tulijoita Kirkkotien kautta Ammeenmäentielle ja huonokuntoiselle sillalle.

– Kerran betoniauto tuli täydellä kuormalla sillasta, ja vasta peilistä kuljettaja huomasi, että siinä painorajoitus, Välimäki muistelee.

Tiekunnan iso ponnistus

Ammeenmäen yksityistiellä on 12 osakasta, joista vakituisia talouksia on seitsemän. Arto Välimäen mukaan osakkaat ovat olleet sillan uusimisesta yksimielisiä.

– Korjaamistakin suunniteltiin, mutta se olisi ollut väliaikainen ratkaisu. Lisäksi kun ei tiedä, koska valtio lopettaa yksityisteiden avustukset, ajattelimme, että parempi tehdä nyt kuin viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Sillan kokonaiskustannukset ovat noin 370 000 euroa. Mittavaan hankkeeseen tiehoitokunta on saanut valtion yksityistieavustusta Pirkanmaan Ely-keskukselta 75 prosenttia eli noin 280 000 euroa. Loppu jää osakkaiden maksettavaksi yksiköiden mukaan. Toistaiseksi rahantarvetta tiehoitokunta on paikannut 70 000 euron pankkilainalla. Se aikoo hakea avustusta myös Akaan kaupungilta.

– Se on vielä kysymysmerkki, mutta toivottavasti Akaan kaupunki tulisi myös mukaan, toteaa tiehoitokunnan puheenjohtaja Ilpo Tapala.

Valtion yksityistieavustusta on tänä vuonna saanut myös viiden kilometrin päässä sijaitseva Seppäläntien teräsristikkosilta Mellollassa. Silta on maalattu ja kansi uusittu. Pirkanmaan Ely-keskus myönsi sadantuhannen euron kustannuksiin samoin 75 prosentin avustuksen.

– Tänä kesänä rahat menivät pääasiassa näihin kahteen siltaan.  Siltahankkeissa avustusprosentti on jokaisessa Elyssä harkinnanvarainen. Pirkanmaalla sitä on pidetty 75 prosentissa, koska isommat sillat ja rumpuhankkeet ovat kustannuksiltaan niin suuria, että ne aiheuttavat huomattavasti isompia kustannuksia yksityisteille, kertoo aluevastaava Saila Heinonen Pirkanmaan Ely-keskuksesta.

Pirkanmaan Ely-keskuksen yksityisteiden valtionavustusmäärärahaa oli tälle vuodelle 480 000 euroa, josta Kylmäkoskelle tuli noin 355 00o euroa. Heinosen mukaan on aika lailla sattumaa, että avustukset ovat osuneet samalle kulmakunnalle. Lähivuosina valtion avustusta ovat saaneet myös Poutalan yksityistiellä uusitut Poutalan ja Sahan sillat Savikoskella.

– Rahaa on tullut harvinaisen hyvin. Täälläpäin on ollut paljon huonoja siltoja, mutta nyt tilanne on korjaantunut, toteaa valvojana siltahankkeissa toiminut siltainsinööri Pentti Koivisto.

Ammeenmäentien siltahankkeen urakoitsijana on toiminut kilpailutuksen voittanut Destia, joka on vastannut myös suunnittelusta.

Liikenteelle sillan on määrä avautua syyskuun alussa. Puukansi saa vielä päällysteen ja kaiteen. Samalla päällystetään Seppäläntien silta.

Liikenteelle sillan on määrä avautua syyskuun alussa. Puukansi saa vielä päällysteen ja kaiteen. Samalla päällystetään Seppäläntien silta.

Nosto-operaatiota keräsi paikalle runsaasti yleisöä.

Nosto-operaatiota keräsi paikalle runsaasti yleisöä.

 Pauli Välimäki nousi ensimmäisten joukossa sillankannelle taputtamaan onnistuneelle operaatiolle.

Pauli Välimäki nousi ensimmäisten joukossa sillankannelle taputtamaan onnistuneelle operaatiolle.

36silta17
Nosto-operaatiota keräsi paikalle runsaasti yleisöä.

Nosto-operaatiota keräsi paikalle runsaasti yleisöä.

36silta15 36silta14 36silta11
Silta siirtyi tasaisen varmasti nosturin kyydissä paikalleen.

Silta siirtyi tasaisen varmasti nosturin kyydissä paikalleen.

Siltainsinööri Pentti Koivisto (vas.) toimi siltatyön valvojana, Arto Välimäki on tienkäyttäjä ja aluevastaava Saila Heinonen edustaa sillalle avustusta myöntänyttä Pirkanmaan Ely-keskusta.

Siltainsinööri Pentti Koivisto (vas.) toimi siltatyön valvojana, Arto Välimäki on tienkäyttäjä ja aluevastaava Saila Heinonen edustaa sillalle avustusta myöntänyttä Pirkanmaan Ely-keskusta.

36silta3
Nosto-operaatio vaati järeän nosturin, joka tuotiin paikalle Vantaalta Pekka Niskalta. 50 tonnin sillan nostamiseen nosturiauto tarvitsi toistasataa tonnia vastapainoja pysyäkseen pystyssä. Vastapainot tuotiin paikalle useammalla rekalla.

Nosto-operaatio vaati järeän nosturin, joka tuotiin paikalle Vantaalta Pekka Niskalta. 50 tonnin sillan nostamiseen nosturiauto tarvitsi toistasataa tonnia vastapainoja pysyäkseen pystyssä. Vastapainot tuotiin paikalle useammalla rekalla.

36sitla18

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?