Aino Mäkinen Sontulasta on käyttänyt kansallispukua nuoresta tytöstä lähtien. Niissä on tanhuttu, näytelty, vietetty iltamia ja osallistuttu kirkkomusiikkijuhlille. Nyt käytössä oleva Koillismaan puku on Mäkisen neljäs kansallispuku.
– Ensimmäinen puku oli äidin kutoma. Äiti otti naapurinrouvan puvun hameesta lankamallit, kehräsi pellavasta loimet ja omasta villasta kuteet ja kutoi kankaan omissa kangaspuissa. Vanhasta lakanasta ommeltiin pusero ja sarkatakin vuorikankaasta liivi. Kyllä se ihan kansallispuvusta kävi, kun tanhuissa piti olla puku, Mäkinen muistelee.
Mäkinen osallistui viime viikon tiistaina Akaan Kalevalaisten toista kertaa järjestämään kansallispukujen tuuletuspäivään. Viime vuonna tapahtuma houkutteli Toijalan torille peräti parisataa kansallispukuihin sonnustautunutta, mutta tänä vuonna Nahkialanjärven rannalla järjestetyssä tapahtumassa pukuja nähtiin huomattavasti vähemmän, parisenkymmentä. Kansallispukuisten kulkue marssi Ympyrätalolta Toijalan keskustan halki Nahkialanjärven rannalle Akaan Kalevalaisten puheenjohtajan, perinnepukuun pukeutuneen Kaisu Mokkilan ja Kaukolan puvussa soittaneen haitaristi Sanna Saarisen johdolla.
Yleisesti osanottajakatoon arveltiin syyksi kolmenkymmenen asteen hellelukemia. Kurikan pukuun pukeutunut Raili Mäkinen Toijalasta miettikin, mahtaako vanha kansanviisaus sittenkään pitää paikkansa.
– Sitähän sanotaan, että kun on lämpöinen, villainen vaate, ei pääse lämmin liki.
Mäkinen on hankkinut Kurikan puvun tanhuja varten. Tarkoitukseen hän valitsi puvun, jossa ei ole silittämistä vaativaa essua eikä nyörejä.
– Halusin puvun, jonka saa helposti päälle.
Appelsiininkuoret pitävät villansyöjät loitolla
Tanhuissa kansallispukua ovat ahkerasti käyttäneet myös Kokkolan pukuun pukeutunut Hilkka Järveläinen ja Hämeen miehen puvussa esiintynyt Touko Sirkesalo. Viime vuonna Järveläinen osallistui tuuletuspäivään Lapin puvussa. Kokkolan puvun Pohjois-Pohjanmaalta Ylivieskasta syntyisin Järveläinen sai äidiltään 50-vuotislahjaksi yli 30 vuotta sitten. Touko Sirkesalon Hämeen puku on Aino Tolosen tekemä. Puvun kirjailut ovat Sirkesalon Eila-vaimon kädenjälkeä.
Toijalalaisen Kaija Vesasen sininen Aino-puku on alun perin kuulunut hänen tädilleen. Vesasella puku on ollut kymmenisen vuotta.
– Minulle on kerrottu, että Aino-puvusta kaikki kansallispuvut ovat saaneet alkunsa.
Vesanen säilyttää pukuaan paperipussissa, jonka pohjalle hän laittaa appelsiinin- ja sitruunankuoria, jotta villavaatteisiin reikiä syövät toukat pysyvät poissa.
Raja-Karjalan puvusta tuli kaupat
Tarttilalaisten Jutta ja Erkki Wrangénin perheessä kansallispukuja on ulkoilutettu kesällä ahkerasti. Erkki Wrangén tanssii kansantansseja ulvilalaisessa kansantanssiryhmä Tikissä, jota vaimo Jutta ohjaa. Tuuletuspäivässä Jutan päällä nähtiin Suur-Ulvilan puku ja Erkin Valkealan puku. Lapset Elwiira, 1 vuosi ja 10 kuukautta, osallistui tapahtumaan Hämeen puvussa ja Welmeri, 3 vuotta 11 kuukautta, bajerilaisessa perinnepuvussa.
Synnyinpitäjänsä Asikkalan pukuun pukeutunut Aira Riutta Kalvolasta osallistui tuuletuspäivään ensimmäistä kertaa. Sen sijaan kansallispuku on Riutalla ollut käytössä monissa juhlissa, viimeksi kirkkomusiikkijuhlilla.
– Tämän puvun on tehnyt kaksoissisareni parikymmentä vuotta sitten. Hän teki myös itselleen samanlaisen, Riutta kertoo.
Arolan kutomon palveluksessa yli 40 vuotta työskennellyt Sinikka Huovinen Sotkialta toi tapahtumaan myyntiin kaksi itse tekemäänsä kansallispukua, Raja-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan (Härmän) puvut. Lisäksi aiemmin hän oli antanut lahjoituksena pois Orimattilan puvun, mutta kotiin jäivät vielä Hämeen ja Hollolan puvut. Tuuletuspäivässä Raja-Karjalan puku vaihtoi omistajaa huippuedullisesti kolmella- ja puolellasadalla eurolla.
