Ihmisoikeuksien toteutumisen Venäjällä pitää olla suurlähettiläs emeritus Ilari Rantakarin mielestä aina suomalalaisten kiinnostuksen kohteena. Hän ei pidä hyvänä kehityksenä sitä, että poliittinen valta ja ortodoksinen kirkko ovat löytäneet toisensa ja käyttävät sumeilematta myös toisiaan hyväksi.
– Minusta kehitys on hyvin vaarallinen. Muistamme mitä tapahtuu Ukrainassa ja tapahtui Krimillä. Krimillä ovat tataarit, joita Suomessakin on aivan upea pieni ryhmä. Islamilaisten maiden järjestö on pitänyt Suomea malliesimerkkinä Euroopassa maasta, jossa tataarit ovat voineet säilyttää uskontonsa, kielensä ja kulttuurinsa ollen ihan samanlaisia kansalaisia kuin muutkin. Miten paljon Venäjällä on tataareja ja miten paljon Venäjällä on muslimeja, miettii Ilari Rantakari vakavana.
Akaa Toijalan Sotilaspoikien Perinneosaston kesäpäivään oli Kylmäkoskelta kotoisin olevalle suurlähettiläs Ilari Rantakarille annettu laaja ja rankka aihe: ihmisoikeuksien toteutuminen maailmassa.
– Ensimmäinen ihmisoikeuksien koonti maailmassa oli Yhdistyneiden Kansakuntien perustaminen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948. Tuolloin pitkälti määriteltiin, mitä ihmisoikeudet ovat ja se on edelleen kansainvälinen perusdokumentti, aloittaa Rantakari.
Suomi kelpaa esimerkiksi
YK:ssa on ihmisoikeuksien julistusta vuosien saatossa täydennetty ja Euroopan Unionikin on laatinut omat sääntönsä. Myös valtioiden välisissä sopimuksissa ihmisoikeudet ovat esillä, samoin kuin maiden omissa lainsäädännöissä. Suomessakin eduskunta saa hallitukselta ihmisoikeusselonteon käsiteltäväkseen vuosittain.
– Perusta on säädöksien osalta kunnossa. Jokainen ihminen on tasavertainen ja yhdenvertainen. Puhumme vapauksista, oikeuksista, mutta myös velvollisuuksistaa. Ja voimme aina peilata ihmisoikeuksien toteutumisessa muuta maailmaa omaan maahamme, sillä olemme ihmisoikeuksien toteutumisessa parhaiden joukossa, miettii Rantakari.
Suulähettiläs Rantakari luettelee suomalaisia vapauksia: kokoontumisvapaus, sananvapaus, uskonnonvapaus, sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta ei väitä näissä vapauksissa Suomenkaan olevan ongelmaton.
– Meillä on paljon tekemistä esimerkiksi sukupuolten välisessä tasa-arvossa, mutta paljon on myös tehty – jo pelkästään yleisen asennoitumisen tasolla. Nykyisen käsityksen mukaan maailmassa on vain yksi ihmisrotu, joka jakaantuu ihonvärin, uskonnon ja kansallisuuksien mukaan. Tässäkin asiassa Suomessa ollaan aika pitkällä, tämä on vapaa maa kaikkien tulla, sanoo Rantakari.
Ihmisoikeuksiin kuuluvat tänä päivänä myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, joista varsin viime vuosina on tullut ihmisoikeuksien keskeisin osa.
– Oikeus koulutukseen on meille ihan itsestään selvää. Suomessa on oppivelvollisuus, mikä ei loppuen lopuksi ole maailmassa mikään yleinen asia. Yhä enemmän puhutaan myös oikeudesta toimeentuloon, oikeudesta tietojen saantiin ja oikeudesta itseään koskevien asioiden käsittelyyn. Meille demokratia on itsestäänselvyys, mitä se ei välttämättä ole ollenkaan koko maailmassa. On maita, jossa esimerkiksi yhdistymisvapaus ei ole ollenkaan itsestään selvää, Suomi taas on yhdistyksien luvattu maa.
Sananvapaus on moniselitteinen
Kansainvälisissä tehtävissä Suomessa ja maailmalla vuosikymmeniä vaikuttanut Ilari Rantakari ei pyri vähättelemään kotimaisia ongelmia verratessaan Suomen ihmisoikeustilannetta muuhun maailman. Vertailu kuitenkin näyttää, miten kaukana joissakin maissa esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta ollaan. Meillä esimerkiksi on omistusoikeus, oikeus koskemattomuuteen ja oikeus omaan kehoon.
– Jo sananvapaus voidaan tulkita aivan eri tavalla, kun tullaan erilaisista poliittisista, kulttuuri-, tai uskontotaustoista. Emmehän kaikki ole täälläkään hyvillämme, että meillä on todella aito ja kontrolloimaton sananvapaus. Ja onko sananvapaus hyvä asia silloin, kun siitä puuttuu esimerkiksi toisen erilaisuuden hyväksyntä. Sananvapauteen on myös sosiaalinen media tuonut aivan uuden ulottuvuuden, miettii Rantakari.
– Tätä päivää ovat myös jatkuvat kiistat läntisen sananvapauden ja islamilaisen maailman välillä. Muhammedin kuvien julkaisemissa tanskalaisessa lehdessä ei ollutkaan kyse sananvapaudesta vaan uskonnon pilkkaamisesta. Näitä tällaisia esimerkkejä on maailmassa satoja – ja lisää tulee koko ajan.
Perinteinen ja leppoisa
Akaa Toijalan Sotilaspoikien Perinneosaston kesäpäivä reserviläisyhdistyksien Saajanmajalla Akaassa sujuu heinäkuisena torstaina perinteiseen malliin. Puheenjohtaja Matti Holkeri ohjaa lipunnoston, naistoimikunta on järjestänyt kahvipöydän ja reserviläiset saunan. On luontopolku ja ilmakivääriammuntaa. Ohjelman ohessa tavataan tuttuja ja jaetaan kuulumiset.