Niina Koivuniemi kirjoittaa kovin sanoin Akaan perhepäivähoidosta Akaan Seudun välissä olleessa Akaan Vasuri-liitteessä 14.5.2014. Kaikki ei nyt aivan ollut tässä jutussa kohdallaan, joten koen velvollisuudekseni poliittisena päättäjänä kirjoittaa asiasta.
Pohdin pitkään, mikä ensinnäkin saa poliittisen päätöksentekijän kirjoittamaan jutun tässä sävyssä, kun Akaan kaupungin strategiaan, jota kirjoittanut Niina Koivuniemikin on ollut hyväksymässä, on päätetty seuraavaa; ”Kaupungin kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt luovat toiminnallaan kuntakuvaa Akaasta. Siksi on tärkeää, että työntekijät ja luottamushenkilöt tiedostavat asian ja ottavat sen toiminnassaan ja lausunnoissaan huomioon.” (Akaan kaupungin strategia 2016) Mielestäni juttu ei nyt aivan ollut perhepäivähoitajien asioiden ajamista vaan melkein päinvastoin. Kysynpä vaan, millaisen kuvan mahdollinen ulkopaikkakuntalainen, Akaaseen muuttoa pohtiva lukija saa tällaisesta kirjoituksesta?
Hoitajien kotona tapahtuva perhepäivähoidon tarjonta mitoitetaan kysyntää vastaavaksi (Akaan kaupungin strategia 2016). Lause on suora lainaus Akaan kaupungin strategiasta, jonka Akaan kaupungin valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan 19.6.2013. Poliitikkojen asia todella on päättää, tehdäänkö Akaassa perhepäivähoitoa vai ei, kuten Niina kirjoituksessaan kirjoittaa ja huolehtia siitä, että tarjonta mitoitetaan kysyntää vastaavaksi. Poliittisten päätöksen tekijöiden tehtävä on osaltaan myös tukea kaupungin viranhaltijoita valmistelutyössä sekä antaa heille työrauha, ilman jatkuvaa ”alas ampumista” eri asioiden tiimoilta. Kunnallinen päätöksenteko on parhaimmillaan silloin, kun poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet puhaltavat yhteen hiileen kunnan asioiden ja imagon eteenpäin viemiseksi.
Akaan kaupungin taloussuunnitelmaan vuosille 2013–2015 on kirjattu perhepäivähoidosta seuraavaa; ”Kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla.” Tänä keväänä päivähoitoon hakeutuneista uusista lapsista noin 10 prosenttia hakeutui ensisijaisesti perhepäivähoitoon. Kunnan tehtävä on tarjota monipuolisia päivähoitopalveluita, mutta päivähoitoon hakeutuvalla asiakkaalla on oikeus esittää ensisijainen toiveensa päivähoitomuodon ja päivähoitopaikan suhteen.
Akaan kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 24 kunnallista perhepäivähoitajaa, tämän lisäksi Akaassa toimii 5 yksityistä perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoitajien kuukausipalkka-asia on tulossa uudelleen käsittelyyn ja tälläkin kertaa asian valmistelijoina toimivat perhepäivähoidon aluevastaava ja päivähoidon johtaja, kuten silloinkin, kun asiasta ensimmäisen kerran Akaassa päätettiin. Ennen kuukausipalkka kokeilun aloittamista perhepäivähoitajien palkkaus oli Akaassa hoidettu täysin kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Eli mahdollinen hoitajan kuukausipalkan yllättävä putoaminen ei ollut virkamiehistä kiinni vaan työehtosopimuksesta, jota kuitenkin työnantajan on velvollisuus noudattaa.
Niina Koivuniemi viittaa kirjoituksessaan Jyväskylään, jossa toden totta on päädytty asteittaiseen kunnallisesta perhepäivähoidosta luopumiseen. Jyväskylässä keväällä 2013 tehdyn selvityksen mukaan kallein tapa järjestää lasten päivähoito on kaupungin järjestämä perhepäivähoito. Myös päiväkoti on palvelusetelillä kunnan toimintaa halvempaa. Sosiaaliset yritykset ry:n selvityksen mukaan perhepäivähoito kaupungin omana toimintana on 20 prosenttia yksityistä kalliimpaa. Halvin päivähoidon muoto on palvelusetelillä tuotettu yksityinen perhepäivähoito, ja myös päiväkotihoito on palvelusetelillä kunnan omaa toimintaa halvempaa. Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen vastuualuejohtaja Maija-Riitta Anttilan mukaan laskelmat ovat kiistattomat.
– Kustannukset määräytyvät kunnallisessa ja yksityisessä perhepäivähoidossa eri tavoin. Kunnalliset perhepäivähoitajat ovat työsuhteessa ja yksityiset yrittäjiä, ja työsuhteisia koskee työaikalaki, hän sanoo.
Yrittäjää työaikalaki ei sido.
– He valitsevat itse hoitoonsa tulevat lapset, ja vaikuttavat sitä kautta omaan työaikaansa. Siinä on kyse yrittäjän ja perheen välisestä sopimuksesta, kun taas kunnalliselle perhepäivähoitajalle ohjaudutaan hakemuksella, Anttila kertoo.
Jyväskylä miettiikin jo perhepäivähoidosta luopumista.
– Valtuuston palvelulinjaus on se, että kunnallista perhepäivähoitoa vähennetään ja yksityistä lisätään. Näin ovat päättäjät halunneet, Anttila kertoo. Lähde: Yle uutiset, Keski-Suomi 21.11.2013
Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstölle tuodaan työnantajan toimesta julki myös valtakunnan tason kuulumisia. Henkilöstön työpaikkakokouksissa eivät esimiehet heitä bensaa jo kyteviin liekkeihin vaan kertovat tosiasiat perusteluineen. On sitten taas henkilöstön asenteesta ja asennoitumisesta kiinni, miten vastaanotettavaan tietoon suhtaudutaan.
Akaan kaupungin päivähoidon johtajan ideologiaan ja työotteeseen on aina kuulunut vahvasti sisäisen yrittäjyyden korostaminen ja sen eteenpäin vieminen päivähoidossa, ensisijaisesti lapsen näkökulmasta käsin. Niina Koivuniemelle ja muillekin tiedoksi, että puhuttaessa yrittäjyydestä päivähoidon henkilöstölle, on tarkoitettu nimenomaisesti sisäistä yrittäjyyttä.
Ulkoinen yrittäjyys on varsinaista yritystoimintaa. Sisäinen yrittäjyys on muun muassa luovuutta, rohkeutta, sitoutuneisuutta, joustavuutta, aktiivisuutta, aloitekykyä, omatoimisuutta, yhteistyökykyä ja suoritusmotivaatiota. Yrittäjyyskasvatus päivähoidossa on sillan rakentamista tästä päivästä tulevaisuuteen, jotta lapset pärjäisivät alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapsista on tarkoitus kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä ja toimijoita. Yrittäjyyskasvatuksen ideologiaan kuuluu, että lasten kykyihin luotetaan, lapselle annetaan sopivassa suhteessa vastuuta ja sopivia haasteita. Lapsille mahdollistetaan monipuolinen toiminta, myös epäonnistumiset hyväksytään. Luodaan ilmapiiri, jossa uskalletaan yrittää. Kannustetaan lapsia ponnistelemaan ja opitaan ongelmanratkaisujen kautta selviytymään.
Uskoisin, että valtaosa meistä vanhemmista toivoisi yllä olevia asioita lapselleen kasvatettavan. Sisäinen yrittäjyyskasvatus tulisi monasti tarpeeseen myös meille aikuisille. Itse olen erittäin ylpeä omatessani pohjalaiset juuret ja ihmeissäni, kun huomaan, että pohjalaisuuden kaltaista suoruutta hieman täällä Akaassa kavahdetaan.
Henkilökohtaisesti toivoisin Akaan kaupungin poliittisilta päätöksentekijöiltä omatoimista sisäistä pohdintaa seuraavien asioiden tiimoilta; miten minä poliittisena päätöksentekijänä suhtaudun Akaan kaupungin virkamiehiin: luotanko heidän toimintaansa vai en, miksi näin, tuenko heitä omalla toiminnallani, annanko heille työrauhan, osallistunko aktiivisesti asioiden selvittelyyn, jotta voin ottaa asioihin kantaa faktoihin perustuen.
Mirva Ritari
valtuutettu
