Vihreiden tamperelainen EU-vaaliehdokas Oras Tynkkynen kävi viime viikolla kahdesti Akaassa kampanjakiertueellaan. Tiistaina hän tapasi kansaa Varmiolan kahvilassa yhdessä EU-parlamentaarikko Satu Hassin kanssa. Perjantaina Tynkkysen toi Toijalan torille amerikkalainen Tesla-sähköauto.
– Tämä on maahantuojan näyttöauto, jonka vuokrasimme. Näitä on kolmea mallia, ja tämä on niistä kallein, hinnaltaan noin 114 000 euroa, Tynkkynen kertoi.
Hän myönsi, että kyseinen auto ei maksa itseään takaisin, vaikka sähköllä ajaminen onkin polttoainekyytiä huomattavasti edullisempaa. Samalta valmistajalta on tulossa myös halvempi perheauto, mutta sähköautojen myyntiluvut pomppaisivat Tynkkysen mukaan vasta sitten, jos verotusta muutettaisiin.
– Mehän olemme esittäneet, että sähköautolle pitäisi olla nollavero. Nyt pitää maksaa sekä ajoneuvovero että polttoainevero.
Verot päätetään Eduskunnassa, kun taas EU määrittelee direktiiveillään muun muassa sen, kuinka paljon sähköautojen latauspistokkeita pitää olla.
– Suomessa tilanne on siinä mielessä hyvä, että melkein joka pihassa on pistorasia auton lämmitystä varten. Toisaalta varsinaisia autojen pikalatauspisteitä on vähän.
Toijalassa Tynkkysen autokunta kaarsi keskelle Toijalan toria, koska pienestä mustasta tolpasta saa voimavirtaa. Samasta syystä kiertue-Tesla on vieraillut monien markettien takapihoilla jätepuristinten luona. Tyhjän akun lataaminen kestää voimavirralla kahdeksan tuntia ja verkkovirralla huomattavasti kauemmin.
On Suomen etu, että Eurooppa pärjää
Oras Tynkkysen EU-vaaliehdokkuuteen on kolme painavaa syytä. Yksi on se, että Pekka Haavisto ei ole ehdolla, koska hänestä tehtiin ministeri Heidi Hautalan tilalle. Toinen syy on, että Satu Hassi ei asetu enää Tampereelta ehdolle ja kolmas se, että Hassi vakuutteli ja vänkäsi Tynkkystä asettumaan ehdolle.
– Uskon, että on pirkanmaalaisten kuntien, yritysten ja yhteisöjen kannalta hyvä, että täältä olisi oma edustaja EU-parlamentissa. Olen ollut Eduskunnassa kymmenen vuotta ja nähnyt kuinka suuri osa lainsäädännöstä tule EU:sta, Tynkkynen sanoo.
EU:ssa hän pääsisi ajamaan paitsi viiden ja puolen miljoonan suomalaisen myös 500 miljoonan eurooppalaisen asioita. Monesti edut kohtaavat.
– Jos Euroopalla menee huonosti, se heijastuu meille välittömästi. Nykyinen taantuma on paljolti perua siitä, että me viemme paljon muihin Euroopan maihin. Kun siellä talous sakkaa, meidän vientimme sakkaa samalla. Kyllähän se Suomen etu on, että Eurooppa pärjää.
EK puolustaa perinteistä teollisuutta
Satu Hassille Suomen etua Euroopassa on kuvailtu kymmenen EU-parlamenttivuoden aikana monella tavalla. Välillä edunvalvonta nojaa Hassin mielestä menneen vuosituhannen ajatuksiin.
– Eri tahot painottavat eri asioita, mutta hyvin yleistä on, että Suomessa Elinkeinoelämän Keskusliitto ja vastaavat tahot sanovat, että Suomen etu on mahdollisimman löysä ilmastopolitiikka ja mahdollisimman hitaat toimet ilmastonsuojelussa, Hassi kertoo.
Hänen mielestään asia voidaan kansallisen edun näkökulmasta nähdä myös niin, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka luo markkinoita suomalaiselle cleantech-osaamiselle. Cleantech nousi jo kaksi vuotta sitten isommaksi kuin metsäteollisuus, ja bisneksenä sen isoimmat osat ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia.
Satu Hassin mukaan vaikuttaa sieltä, että tietoisuus cleantech-bisneksen suuruudesta on leviämässä, mutta hitaasti ja osittain piilossa suurelta julkisuudelta.
– Kun itse on ollut lobattavana, niin hirveän usein esimerkiksi EK:lla ja sen kattojärjestöllä Business Europella menee vanha vaihde päälle, että saastutuksen puolustaminen on ikään kuin teollisuuden puolustamista.
Hassin mukaan cleantechin näkyvyys ei vastaa esimerkiksi metsäteollisuutta, koska sillä ei ole yhtä yksittäistä ”cleantech-Nokiaa”, jossa cleantech olisi valtaosa bisnestä.
– Meidän isoimmat cleantech-firmat kuten Wärtsilä ovat perinteisiä suomalaisia yrityksiä, joissa cleantech on kasvava osa liikevaihdosta. Sitten on suuri määrä pienempiä yrityksiä. Esimerkiksi laivojen rikkipesureita valmistaa Wärtsilän lisäksi myös Langh Ship. Laivojen päästöjen pitää olla ensi vuoden alusta puhtaampia Itämerellä, ja se tarjoaa näille firmoille bisnestä.
Ympäristönsuojelussa tilanne on Hassin mukaan aina se, että päästöjen puhdistaminen tarkoittaa joillekin lisää kustannuksia ja toisille bisnestä.
– Kun autojen katalysaattorit tulivat pakollisiksi, sanottiin, että autoilu loppuu, koska se tulee järjettömän kalliiksi. Kuten tiedämme, näin ei käynyt.
