Uusi vesihuoltolaki tuo helpotusta taajamien ulkopuolisten kiinteistöjen vesihuoltomääräyksiin. Hallituksen esityksessä on lievennetty liittymisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen verkostoon. Lain on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa.
Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen kertoi nykyisestä laista ja tulevista muutoksista Sotkian–Kurisjärven vesiosuuskunnan kokouksessa vappuaattona.
– Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitokseksi lasketaan myös vesiosuuskunta, jolle on määritelty toiminta-alue, Arvonen selvittää.
Liittymisvelvollisuudesta voi anoa vapautusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vapautus voidaan myöntää, jos liittymiskustannukset tulisivat kohtuuttomiksi ja vesihuoltolaitoksen palveluille on vähäinen tarve. Jätevesien käsittely on voitava järjestää asianmukaisesti, ja vesijohtoon liittämisestä vapautettavan kiinteistön käytössä tulee olla riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että vaikka kiinteistölle olisi tehty viimeisen päälle asianmukaiset järjestelmät, sen pitää liittyä vesihuoltolaitokseen, mikäli alueelle sellainen tulee. Uuden lain myötä liittymisvelvoitetta ei tällaisessa tapauksessa olisi. Jos tontilla on vain kuivakäymälä, ei viemäriin tarvitse liittyä.
Mikäli kiinteistöllä ei ole oikeutta vapautua liittymisestä, voi ympäristönsuojeluviranomainen liittää kiinteistön pakolla. Vesiosuuskunnilla ei ole oikeutta esimerkiksi määrätä uhkasakkoa.
Oman kaivon vettä saa käyttää, vaikka kiinteistö olisikin liitetty vesihuoltolaitokseen.
Ikäpykälä hämmentää
Vesa Arvonen sanoo, että jätevesiasetuksen ikäpykälä sotketaan usein liittymisvelvoitteeseen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Ikäpykälä tarkoittaa sitä, että jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat sellaiset vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella asuvat kiinteistönomistajat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Ikä ei poista liittymisvelvoitetta, mikäli kiinteistö on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.
Osuuskunnan jäseniä kiinnosti miten määritellään niin sanottu kantovesi. Lain mukaan kiinteistön muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, mikäli kyse on kantovedestä eli veden määrä on vähäinen.
– Vettä ei tarvitse kantaa ämpärillä kaivosta tai järvestä vaan myös pumppua saa käyttää. Olennaista on se, että kantovesi lämmitetään padassa. Tällöin on kyse vähäisestä vedenkäytöstä.
Uhkasakoilta vältytty toistaiseksi
Sotkian–Kurisjärven vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2004. Siihen on liittynyt noin 160 kiinteistöä, ja toiminta-alueella on jonkin verran vähemmän kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet siihen.
Vastaava ympäristötarkastaja Heini Tanskanen Valkeakosken ympäristöpalveluista kertoo, että Akaasta tulee melko tasaisena virtana hakemuksia vesihuoltoon liittymisen vapauttamisesta. Yleisimmin vapautus on myönnetty kiinteistöille, jotka ovat asumattomia tai vähäisellä käytöllä. Vakituisessa käytössä olevat kiinteistöt saavat vapautuksen varsin harvoin.
Kartoitusta kiinteistöjen tilanteesta tehdään yhteistyössä vesiosuuskuntien kanssa. Kiinteistöjen omistajille on lähetetty kehotuksia liittyä vesihuoltolaitokseen, ja myös joitain kuulemispyyntöjä on lähetetty.
–Uhkasakkojen tielle emme ole vielä joutuneet lähtemään. Kiinteistöjen saatua kuulemispyynnön ne yleensä liittyvät vesihuoltoon tai anovat vapautusta, Tanskanen sanoo.
Sotkian–Kurisjärven osuuskunnan toiminta-aluetta ovat Sotkia, Sontula ja Kurisjärvi. Mukaan haluavan pitää maksaa liittymismaksu, kulutetun vesimäärän mukaan perittävä käyttömaksu sekä perusmaksu, joka on sama kaikille kulutetusta vesimäärästä riippumatta.
Lisäksi Akaassa toimii Aseman vesiosuuskunta.
Tarkat kartat vesiosuuskuntien toiminta-alueista löytyvät osoitteesta www.akaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/tekniset_palvelut/vesihuolto/vesiosuuskunnat
