Natura 2000 -verkostoon kuuluva Saarioisjärvi on tärkeä lintujärvi, joka on vähitellen ollut kasvamassa umpeen. Järvessä viihtyy myös monilajinen kasvi- ja hyönteislajisto. Järven läpi laskevat Vanajaveteen Oikolanjoen kautta Kalvolan Äimäjärvestä tulevat vedet.
Vuonna 2010 perustivat paikalliset toimijat Saarioisjärven hoito- ja kehittämisyhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää vesien ja luonnon hoitamista sekä Saarioisjärven suojelua ja kehittämistä virkistys-, kalastus-, ja lintujärvenä.
Syksyllä 2013 Saarioisjärven hoito- ja kehittämisyhdistys pyysi tarjouspyyntöjä järvelle laadittavasta kokonaisvaltaisesta hoito- ja kunnostussuunnitelmasta, jossa pidettäisiin tärkeänä Saarioisjärven linnusto- ja muiden luontoarvojen säilymistä alueella.
Tällä hetkellä Saarioisjärven virkistyskäyttöarvoa vähentävät järven mataluus sekä rantojen voimakas soistuminen, ruohottuminen ja umpeenkasvu. Alueen hoidolla pyritään parantamaan myös virkistyskäyttömahdollisuuksia kuten kalastusmahdollisuuksia, retkeilyä ja lintuharrastusta.
Ruoppaamista ja kosteikko avuksi
Saarioisjärven kunnostussuunnitelman tekijäksi valittiin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, joka on luontoselvityksiin ja luontovaikutusten arviointeihin erikoistunut suunnittelutoimisto. Teknisen suunnittelun tekee Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho.
Suunnitelman perusteella voidaan jatkossa hakea lupia ja rahoitusta kunnostustoimenpiteitä varten sekä toteuttaa tulevaisuudessa konkreettisia toimenpiteitä järven kunnostuksessa.
Päivölässä pidetyssä tilaisuudessa esittelivät Enviro Oy:n Esa Lammi ja Ympäristötekniikan insinööritoimiston Jami Aho kunnostussuunnitelmaa.
Suunnitelmassa ehdotettuja kunnostus- ja hoitotoimia ovat tulouoman siirto, uuden vesiyhteyden ruoppaaminen järven umpeutuneeseen eteläosaan, venevalkaman ruoppaaminen, pesimäsaarekkeiden teko vesilinnuille, laskeutusallaskosteikon rakentaminen valumavesille sekä viherukonkorennoille elintärkeän sahalehden kasvumahdollisuuksien parantaminen kaivamalla järveen kolme lampareikkoa.
Kunnostussuunnitelman esittely herätti kuulijoissa kysymyksiä. Suunnitelman kustannusarvio luonnollisestikin kiinnosti myös ja se löytyykö sen toteuttamiseen rahoitusta. Yleisön mieleen olikin Pirkanmaan Ely-keskuksen edustajan Sami Moilasen vastaus.
– Minä en voi mitään luvata, mutta voisin kuvitella, että tällaiseen hankkeeseen voisi jopa 50 prosenttia löytyä.
