Epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki eteisvärinästä. Se on sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, joka on itsessään vaaraton mutta voi hoitamattomana johtaa aivoinfarktiin.
Sydäntautiliiton ylilääkäri, dosentti ja kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne kertoi eteisvärinästä ja sen hoidosta Toijalan seudun sydänyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona 9. huhtikuuta. Aihe selvästi kiinnosti akaalaisia, sillä yhteiskoulun auditorioon saapui sankka joukko ihmisiä kuuntelemaan esitystä.
Syvänne suosittelee 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä mittaamaan pulssinsa aamuin illoin. Epäsäännöllinen tai kovin tiheä pulssi on toistuessaan oire, jonka vuoksi kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Eteisvärinän oireena voi olla myös hengästyminen aiempaa helpommin. Mikäli mittaa verenpainettaan kotikäyttöön tarkoitetulla mittarilla, se ei välttämättä kykene mittaamaan painetta, jos pulssi on epäsäännöllinen.
– Vika ei yleensä ole laitteessa, vaan tällöin on syytä hakeutua terveydenhuoltoon, Syvänne huomauttaa.
Suomessa arvioidaan olevan vähintään 100 000 eteisvärinäpotilasta. Vaiva on harvinainen alle 60-vuotiailla, mutta sitä vanhemmilla se on yleistynyt, ja sitä esiintyy joka kymmenennellä 75 vuotta täyttäneellä.
Hoito riskiarvion perusteella
Eteisvärinällä on useita taustasairauksia. Puolella eteisvärinäpotilaista on myös kohonnut verenpaine. Osalla potilaista on sydämen vajaatoiminta, läppävika tai sepelvaltimotauti.
Taustatekijöiden kuten verenpaineen hoito onkin yksi eteisvärinän hoitomuodoista. Myös rytmihäiriötä hoidetaan.
Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä estämään aivoinfarktin syntyminen.
– Jokaiselle potilaalle tehdään riskiarvio, jonka perusteella hoidosta päätetään. Arvioon vaikuttavat esimerkiksi henkilön ikä ja taustasairaudet, Syvänne kertoo.
Eteisvärinään liittyvä aivoinfarkti on vakavampi kuin muusta syystä johtuva, ja sen kuolleisuus on kaksinkertainen. Myös halvausoireet ovat usein vaikeammat ja toipuminen huonompaa.
Eteisvärinä lisää aivoinfarktin saamisen riskin viisinkertaiseksi. Sydämen eteisten toiminnan heiketessä veri sakkautuu niissä oleviin poukamiin ja hyytyy herkästi. Jos hyytymä lähtee liikkeelle, se päätyy usein aivoverenkiertoon ja aiheuttaa tukoksen.
Aivoinfarktia pyritään ennaltaehkäisemään veren hyytymistä estävällä lääkkeellä. Hoito laskee aivohalvausriskiä 60 prosentilla.
Sepelvaltimotauti ei rajoita Elvi Keskisen elämää
Elvi ja Antero Keskinen tulivat kuuntelemaan luentoa eteisvärinästä, vaikka se ei ole ollut heidän vaivanaan ainakaan toistaiseksi. Eteisvärinää voi kuitenkin tulla missä iässä tahansa 60 ikävuoden jälkeen.
Sen sijaan Elvillä on pitkä historia sepelvaltimotaudin kanssa. Siinä missä eteisvärinä saattaa aiheuttaa aivoinfarktin, on sepelvaltimotautia sairastavilla sydäninfarktin riski.
Oli vuosi 1990, kun Keskiset olivat palaamassa lomareissulta kotimaahan. Elviä koski rintaan koko matkan, ja Suomessa hän hakeutui heti lääkäriin.
Diagnoosina oli sepelvaltimotauti, johon hän sai lääkityksen.
– Meillä tauti on sukurasitteena. Isälläni oli se, ja myös kaksi veljeäni ovat sairastuneet siihen. Minulle tehtiin pallolaajennus vuosi diagnoosin saamisen jälkeen, Elvi Keskinen kertaa menneitä.
Lääkitystä silti jatkettiin, jotta uusia tukoksia ei tulisi.
Kaksi vuotta sitten hän sai kaksi sydäninfarktia. Toinen pallolaajennus tehtiin saman tien.
Elvi on aina luottanut lääkärien osaaviin käsiin, eivätkä operoinnit ole pelottaneet häntä. Lääkitystä jatketaan kuten aikaisemminkin.
– Tämä sairaus ei rajoita elämää, päinvastoin. On hyvä pitää yllä pientä rasitusta, jotta veri virtaisi suonissa kunnolla. Olen käynyt sydänjumpassa ja tuolijumpassa. Saan tehtyä itse kaikki kotityöt.
Pariskunta asuu omillaan Viialassa. Puoliso vieressä paljastaa, että kohta 85-vuotias Elvi ajaa vielä reippaasti autoakin ja on nyt uusimassa ajokorttiaan.
– Jos ne vain myöntävät sen minulle, vaimo naurahtaa.
– Mutta yritän olla pirteä ja reipas enkä turhaan mieti sairauttani.
