Kuvanveistäjä Emil Wikströmin elämänvaiheista näytelmä

Lyhdynkantajan lyhty on vanhan ateljeen uusi katseenvangitsija.
Lyhdynkantajan lyhty on vanhan ateljeen uusi katseenvangitsija.

Visavuoressa vietettiin sunnuntaina kuvanveistäjä Emil Wikströmin syntymän 150-vuotisjuhlia uusitun ateljeen avaamisen ja teatterin merkeissä. Ateljeen esineistö on lähes kokonaan vaihdettu. Vain neljä teosta on vanhalla paikallaan, uusia on tuotu esille varastoista.

Esillä on nyt runsaasti Emil Wikströmin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tekemiä töitä. Nähtävillä on muotokuvia perheen jäsenistä ja sukulaisista sekä suurempien monumenttien yksityiskohtia ja hautamuistomerkkien kipsivaloksia.

Vanhan ateljeen keskelle on sijoitettu yksi Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajien alkuperäisistä lyhdyistä. Se on katseenvangitsija parhaasta päästä. Lähes metrin korkuisen, valaistun lyhdyn ruutujen kuvat kertovat Emil Wikströmin tuotannon monipuolisuudesta.

Syntymäpäivän ohjelmassa oli myös valkeakoskelaisen Jarkko Suhosen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Kuriositeetteja kuvanveistäjän elämän varrelta, jossa katsojat seuraavat Wikströmin elämänvaiheita esittävien näyttelijöiden mukana pihalta ateljeetiloihin ja pääsevät lopuksi syntymäpäivän kakkukahveille. Näytelmää esitetään heinä- ja elokuussa yhteensä kahdeksan kertaa.

 

Kordelinin kappelin itkevät pojat.
Kordelinin kappelin itkevät pojat.
Vasemmalla muotokuva Alice Wikströmin isoäidistä Josephine Delessertistä ja oikealla Emilin oma äiti Gustava Wikström.
Vasemmalla muotokuva Alice Wikströmin isoäidistä Josephine Delessertistä ja oikealla Emilin oma äiti Gustava Wikström.