Akaan seurakunnan kirkkoherra Sari Lindström on jättänyt eroilmoituksen virastaan 1.4.2015 alkaen. Tämä tarkoittaa seurakunnalle kirkkoherran vaalia.
Kirkkojärjestyksen muutos vaalitavasta (799/2013) tuli voimaan 1. tammikuuta 2014 ja se mahdollistaa kaksi toisistaan poikkeavaa käytäntöä. Piispa esitteli visitaationsa (14.–16.2.) aikana molemmat vaalitapavaihtoehdot, kun asiasta kysyttiin. Avoimessa kanavassa paikalla oli vain pieni osa seurakuntaa, joten on syytä kerrata faktat.
Muuttuvien säännösten mukaan seurakunnan kirkkoherra valitaan edelleen ensisijaisesti välittömällä vaalilla, jossa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä (kirkkoherran välitön vaali). Kirkkovaltuuston pyynnöstä tuomiokapituli voi kuitenkin päättää, että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto (kirkkoherran välillinen vaali). Päätös välillisen vaalin toimittamisesta tulee tehdä ennen viran julistamista haettavaksi.
Kirkkoherran välittömässä vaalissa tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoisuuden virkaan ja tekee vaaliehdotuksen, jollei virkaa julisteta uudelleen haettavaksi. Tuomiokapituli voi niin harkitessaan pyytää kirkkovaltuustolta tai seurakuntaneuvostolta lausunnon virkaan kelpoisista hakijoista ennen vaaliehdotuksen tekemistä. Vaaliehdotuksessa tuomiokapituli asettaa vaaliehdokkaiksi kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan ottaen huomioon viran erityiset tarpeet. Uutta on, ettei tuomiokapituli enää ota kantaa vaaliehdotuksen ulkopuolelle mahdollisesti jääneiden hakijoiden kelpoisuuteen, koska ylimääräistä vaaliehdokasta koskevat säännökset kumoutuvat. Välitön vaali käydään ainoastaan vaalisijoille asetettujen hakijoiden kesken.
Tuomiokapitulin ja seurakunnan tehtäväjako välittömän vaalin toimittamisessa ei muutu. Ennakkoäänestystä kirkkoherran välittömässä vaalissa koskevia säännöksiä on selkeytetty siten, että niistä on nykyistä selvemmin luettavissa mahdollisuus järjestää ennakkoäänestys muuallakin kuin seurakunnan kirkkoherranvirastossa. Kun välitön vaali on saanut lainvoiman, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen sille, joka on saanut vaalissa enimmät äänet.
Kirkkoherran välillisessä vaalissa tuomiokapituli ei tee vaaliehdotusta vaan antaa hakijoista seurakunnalle lausunnon, jossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan hakijoita heidän osoittamansa kyvyn ja taidon perusteella. Välillisessä vaalissa kirkkoherra valitaan pääosin samoja menettelysäännöksiä noudattaen kuin seurakunnan kappalainen (seurakunnan tarpeiden ja viran tehtävien määrittely, virka auki, kelpoisuuden arviointi ja lausunto seurakunnalle hakijoista, haastattelu ja ansiovertailu, vaali, vaalin tulos ja muutoksen haku mahdollisuus ja lopuksi valtakirjan antaminen). Kirkkovaltuustossa toteutettava vaali on kuitenkin kappalaisen vaalista poiketen tarvittaessa kaksivaiheinen. Jos kirkkoherran välillisessä vaalissa kukaan kelpoisista hakijoista ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan samassa kokouksessa uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä toisessa vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi. Jos kirkkoherran vaalin ratkaisevassa äänestyksessä äänet ovat menneet tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniä saaneista hakijoista ottaen huomioon hakijoiden arvioinnit.
Kirkkoherran vaalitavan muutoksella pyritään muuttamaan valintaprosessi sellaiseksi, että se tukee parhaan hengellisen johtajan ja hyvän henkilöstöhallinnollisen ja seurakuntatalouden osaajan valintaa kirkkoherran virkaan. Tavoitteena on ollut myös lyhentää ja yksinkertaistaa valintamenettelyä. Vaihtoehtoisten valintatapojen avulla voidaan paremmin ottaa huomioon seurakuntien tarpeet ja alueellinen tuntemus.
Välittömän vaalin etuja ovat ainakin perinteisyys (vrt. presidentin vaali, vaalisaarnat ja niin edelleen) sekä seurakuntalaisen omakohtaisempi oikeus valita ”meidän kirkkoherra”. Ikään kuin kädestä pitäen antaa oikeus yhdelle papeista seurakunnan hengelliseen kaitsentaan. Toisaalta kirkkoherran vaalissa äänestäminen virkistää valitsijaseurakunnan hengellistä elämää. Tuomiokapituli asettaa vaaliehdotuksessa kaikista hakijoista vain kolme vaaliehdokasta. Riskinä ehkä on, että vaalin pienellä äänestysprosentilla kuitenkin vähäinen ydinjoukko paikallisseurakunnasta valitsee tuomikapitulin jo karsimasta hakijajoukosta kirkkoherran.
Välillisen vaalitavan etuna ovat paikallisseurakunnan vastuun lisääntyminen ja tutkivampaan valintaotteeseen (esimerkiksi näytesaarnat, vaalipaneelit ja psykologiset testit) ohjaavat käytännöt. Haasteena on nyt se, että välillisestä vaalitavasta on Suomessa kokemuksia vain muutamassa seurakunnassa, ainakin Haminassa ja Joensuussa).
Molemmat vaalitavat ovat kustannuksiltaan ja työmäärältään paikallisseurakunnalle samaa suuruusluokkaa. Kokonaisuudessaan ei Akaan vaalissa kiirettä ole. Kirkkoherra palaa hoitamaan tehtäviään 6.8. ja seurakunnan luottamuselimet valmistelevat esityksen vaalitavasta Tuomiokapitulille kevään 2014 aikana.
Tässä ovat faktat, onnistunutta ja siunattua kirkkoherran vaalia. Muuttuneet säädökset löytyvät säädöstietopankista osoitteessa www.finlex.fi.
Ensio Partanen
Akaan seurakunnan vs. kirkkoherra
