Yhdistystoiminta muutti eläkepäivien suunnitelmat

Terttu ja Pekka Vaittinen ruokkivat kotipihallaan lintuja ja oravia. Pihalla käy myös kaksi jänistä syömässä Vaittisten tarjolle laittamia porkkanoita ja salaatinlehtiä.
Terttu ja Pekka Vaittinen ruokkivat kotipihallaan lintuja ja oravia. Pihalla käy myös kaksi jänistä syömässä Vaittisten tarjolle laittamia porkkanoita ja salaatinlehtiä.

Kun Terttu Vaittinen vuonna 1993 jäi eläkkeelle myyntitehtävistä Toijalan Kotelotehtaalta, suunnitteli hän keskittyvänsä jatkossa vain kotiaskareisiin.

– Kun neljäkymmentä vuotta olin käännellyt numeroita, ajattelin, että sitten en tee muita kuin kotihommia. Yhtään numeroa en enää käännä.

Toisin kuitenkin kävi. Kun kutominen, virkkaaminen ja televisionkatselu alkoivat pari vuoden jälkeen tuntua yksinäiseltä puuhalta, perheystävän houkuttelemana Terttu lähti mukaan Eläkeliiton Toijalan yhdistykseen sekä Ruskiin.

– Lähdin mukaan, jotta pääsin kokouksiin, tilaisuuksiin ja varsinkin matkoille, Terttu Vaittinen muistelee.

Sittemmin toiminta Eläkeliitossa on tempaissut hänet mukaansa. Vuodesta 1999 Vaittinen on ollut Eläkeliiton paikallisyhdistyksen sihteerinä ja vuodesta 2002 rahastonhoitajana ja tiedottajana. Aiemmin hän on toiminut myös yhdistyksen matkavastaavana, hoitanut jäsenrekisteriasioita, istunut Eläkeliiton piirihallituksessa ja ollut liittovaltuuston jäsenenä noustuaan tehtävään varajäsenen paikalta. Yhdistysaktiivia työllistää myös joululehtitoimikunta.

– Toiminta on monipuolista ja asiat kivoja hoitaa. Vaikka olen monessa mukana, en ole kokenut sitä tähän mennessä rasittavaksi. Ystäviä olen saanut sen kautta paljon, kertoo 11. maaliskuuta 80 vuotta täyttänyt Terttu Vaittinen.

Kotelotehtaalla 40 vuotta

Terttu Vaittinen syntyi Kalvolassa Huvilan mäen mökissä. Hänen isänsä työskenteli Ahlajärven kartanossa. Tertun ollessa vielä pieni perhe muutti Akaaseen Tiuran kylään. Kansakoulun Terttu kävi isänsä tavoin Kurisjärven koulussa Kerttu Niskasen oppilaana. Keskikoulun Terttu suoritti Toijalassa.

Työuransa hän aloitti kouluaikana Karkussa Linnaisten huvilalla, jossa hän oli kesälomalla lastenhoitajana. Huvilan omisti perhe, johon kuului isä, yliopiston dosentti, ja italialainen vaimo sekä kolme lasta.

– Se oli varsin mielenkiintoinen kesä. Lapsilla oli erikoisen vapa kasvatus, Terttu Vaittinen muistelee.

Toisen kesän Terttu oli Tampereella Tuotannon ravintolassa ”nissenä”, joka oli kaikkien juoksutettavana.

18-vuotiaana hän meni töihin VR:n lippukassassa, josta hän siirtyi pian VR:n tavaratoimistoon rahtikirjojen pariin. Vuonna 1953 hän aloitti Toijalan Kotelotehtaan ensimmäisenä konttoristina. Yrityksessä hän ehti työskennellä kassanhoitajana, palkanlaskijana, konttoripäällikkönä ja myyntitehtävissä. Työvuosia Kotelotehtaalla kertyi kuukautta vaille 40 vuotta, joista 32 vuotta johtaja Arvo Suomelan alaisena ja sukupolvenvaihdoksen jälkeen 8 vuotta Eila Suomelan alaisena.

– Työvuosina en tuntenut toijalalaisia, mutta tunsin maan kello- ja kultasepät, kun olin joka vuosi mukana alan myyntinäyttelyissä. Tunsin kyllä useita satoja kelloseppiä ja he tunsivat minut, mutta toijalalaisia en tuntenut, kun en käynyt missään. Mutta nyt yhdistystoiminnan kautta olen saanut paljon Toijalasta ja muualtakin Suomesta uusia tuttuja.

Terveys vuosia tärkeämpää

Nykyiseen Eläkeliiton Akaan yhdistykseen kuuluu 160 jäsentä. Jäsenhankintaan panostetaan tänäkin vuonna, mutta Terttu Vaittinen harmittelee, että nuorempia eläkeläisiä on saatu mukaan huonosti.

Akaassa toimii myös Eläkeliiton Kylmäkosken yhdistys, jonka toiminta uhkasi jo loppua, kun yhdistykselle ei ollut löytyä vetäjää.

– Silloin meidän yhdistyksessä oli sellaista henkeä, että otetaan kylmäkoskelaiset meille. Sanoin, että toivotamme heidät mielihyvin tervetulleiksi, jos he haluavat tulla. Yhdistyminen voi joskus olla ajankohtaista, jos sellainen tilanne tulee, että heillä tai meillä yhdistys uhkaa loppua, Terttu Vaittinen miettii.

Paitsi yhdistystoiminnassa Terttu ja 82-vuotias Pekka Vaittinen viettävät vapaa-aikaa mielellään mökillään Ahlajärven kylässä. Aikaa jää myös jälkikasvulle, jota on jo neljättä polvea.

Vaittiset ovat matkailleet myös paljon.

– Varsinkin kotimaata on kierretty paljon ja teltankin kanssa, kun lapset olivat pieniä. Pohjoismaita kuljimme ennen omin voimin ja Eurooppaa on kierretty Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin ja Ruskien matkoilla. Myös teatteri ja erilaiset kevyet konsertit ovat kuuluneet meidän menoihin nuoresta asti.

80 vuoden ikään Terttu Vaittinen suhtautuu rauhallisesti.

– Minulla ei ole mitään vuosia vastaan, kuhan pysyisi terveenä, etteivät vuodet tulisi kipujen ja särkyjen kanssa. Pyöreästä 80 vuodesta huolimatta en osaa kuvitella muutosta elämässä. Ei se tuohon Pekkaankaan mitään vaikuttanut, kun hän täytti 80 vuotta, Terttu Vaittinen tuumaa.

Merkkipäiväänsä Terttu Vaittinen ei juhli, vaan on matkoilla.

 

11terttuvaittinen3 11terttuvaittinen2 11terttuvaittinen1