Akaalainen jalkapallo katsoo tulevaisuuteen

Toijalan ja Viialan edustusjoukkueet yhdistyivät

Puheenjohtajat Juha Pietikäinen (vas.) ja Kari Salin ovat tyytyväisiä Toijalan Pallo -49:n ja Viialan Peli-Veikkojen edustusjoukkueiden yhdistymiseen.

Puheenjohtajat Juha Pietikäinen (vas.) ja Kari Salin ovat tyytyväisiä Toijalan Pallo -49:n ja Viialan eli-Veikkojen edustusjoukkueiden yhdistymiseen.

Toijalan Pallo -49 ja Viialan Peli-Veikot ovat yhdistäneet jalkapallon edustusjoukkueensa. Viialan Peli-Veikot luopuu edustusjalkapalloilusta, ja pelaajat siirtyvät Toijalan Pallo -49:n riveihin.

Yhteinen ykkösjoukkue pelaa Toijalan Pallo- 49:n nimellä ja seuran kakkosjoukkue Peli-Veikkojen nimellä. Tulevalla kaudella ykkösjoukkue pelaa neljännessä ja kakkosjoukkue viidennessä divisioonassa. Viialan Peli-Veikot ry jatkaa itsenäisenä seurana ja keskittyy juniorijalkapalloilun kehittämiseen.

Edustusjalkapalloilulla on yhteinen johtoryhmä, joka vastaa Akaan miesjalkapalloilun kehittämisestä, markkinoinnista ja varainhankinnasta. Johtoryhmässä on yhtä monta jäsentä sekä Toijalasta että Viialasta.

Topan puheenjohtaja Juha Pietikäinen ja ViiPV:n puheenjohtaja Kari Salin ovat tyytyväisiä päätökseen, jota seurat valmistelivat tiiviisti koko talven. Ykkösjoukkueen tavoite on nousta kolmoseen seuraavien kahden vuoden aikana. Peli-Veikoista taas tehdään kehitysjoukkue, jonka kautta nuoret pelaajat siirtyvät edustukseen. Vanhemmat pelaajat, joilla ei ole enää kunnianhimoa tavoitella edustusjoukkueen paikkaa, voivat myös pelata Peli-Veikoissa.

– Jo neljä vuotta meillä on ollut farmisopimus edustusjoukkueiden välillä ja mahdollisuus lainata pelaajia. Talvella on pelattu myös futsalia samoissa joukkueissa. Uutta on se, että nyt taustavoimat tekevät yhdessä töitä. Se tuntuu oikein hyvältä, sanoo Kari Salin.

Yhteisessä johtoryhmässä yhteistyö on ollut helppoa, ja pelaajille se on jo aivan luontevaa.

– Kannattajille tässä voi olla opettelemista, mutta toivon heidän ymmärtävän, että tässä ajatellaan jalkapallon etua. Jos pysytään 70-luvun juoksuhaudoissa, on varmaa, että tämä touhu loppuu, ViiPV:n puheenjohtaja Salin sanoo.

Viime kaudella jalkapallon kuutosdivaria pelannut ja enemmän futsal-puolella näkynyt Kylmäkosken Veikot on Salinin ja Pietikäisen mukaan erittäin tervetullut mukaan ryhmittymään.

– Tietenkin me toivomme, että Kylmäkoski liittyisi tähän jossain vaiheessa.

Tekonurmen perässä mentävä Valkeakoskelle

Kari Salinin mukaan Akaassa ei harkittu kokonaan uuden seuran tai yhdistyksen perustamista edustusjoukkueita varten.

– Me halusimme mennä asia edellä. Turha tässä on ruveta organisaatioita järkyttämään. Tärkeintä on, että saamme kilpailukykyiset edustusjoukkueet, ja koko toiminta muuttuu tavoitteellisemmaksi.

Uuden akaalaisen ykkösjoukkueen valmennuksesta vastaavat Jari Hakala, Kari Ojala ja Pekka Lingman. Joukkueenjohdossa toimivat Juha Pietikäinen ja Pasi Rantanen. Kakkosjoukkueen valmennustiimiin kuuluvat Kimmo Enstedt, Ilkka Jussila ja Sami Kähkönen. Joukkueenjohtajana toimii Samu Jouppi.

Joukkueet harjoittelevat yhdessä, ja tämän uskotaan tuovan uutta pontta harjoitteluun. Moni miehistä pelaa futsalia ja on kevättalveen saakka kiinni siinä, mutta yhteisestä porukasta on riittänyt porukkaa myös fudisharjoituksiin.

– Nyt on voitu harjoitella jo tammikuun puolivälistä saakka. Joukkueelle on pyritty tarjoamaan hyvät harjoitusmahdollisuudet, kaksi kertaa viikossa Saharan tekonurmella Valkeakoskella ja kerran Valkeakosken palloiluhallissa. Kesällä joukkueet harjoittelevat ja pelaavat sekä Viialassa että Toijalassa, jossa meillä on kaksi likimain Pirkanmaan parasta kenttää, Juha Pietikäinen sanoo.

Akaaseen piti tulla tekonurmikenttä ensin Kylmäkoskelle ja sitten Viialaan, mutta ensin pehmeä maaperä ja sitten Keskustan koulun tilapäinen tilatarve estivät hankkeen toteutumisen. Jalkapalloväen pettymys oli suuri, ja valtion rahat jäivät saamatta.

– Tekonurmea on odotettu kieli pitkällä monta vuotta, ja se oli jo niin lähellä tulla. Nyt on ehkä vaivuttu vähän odotteluvaiheeseen, mutta jos joku kertoo, mitä seurat voivat tehdä asian hyväksi, olemme ilman muuta kantamassa kortemme kekoon, sanoo Juha Pietikäinen.

– Erityisesti junioreiden kannalta se olisi tosi upea asia. Tämä olisi ollut täydellinen talvi tekonurmen käyttöön, Kari Salin lisää.

Junioriyhteistyö on jo monipuolista

Akaalaisen ja eteläpirkanmaalaisen jalkapallon virallinen seurayhteistyö on edennyt viime vuoden juniorityö edellä. Viialan Peli-Veikot valmentaa nykyään junnut 11-vuotiaisiin saakka, ja sen jälkeen kaikki halukkaat voivat siirtyä Valkeakosken Hakan junioreihin. Hakassa pelaa myös Topasta siirtyneitä junioreita, ja nuorempien tyttöjen ja poikien Valkeakosken Nappulaliigassa on viime vuosina ollut pelureita sekä Viialasta että Toijalasta.

Tämän lisäksi Etelä-Pirkanmaan taitokoulussa ja kykykoulussa harjoittelee ja pelaa joukko karsinnoilla valittuja pelaajia, jotka kokoontuvat viikoittain pääasiassa Valkeakoskella. Yhteistyössä on Akaan ja Valkeakosken lisäksi myös urjalalaisia ja lempääläläisiä seuroja.

Topan ja ViiPV:n uudella aikuisten yhteistyöllä halutaan tarjota Akaan junioreille kunnon pelaajapolku aikuiseksi saakka.

– Jos he pelaavat juniorivuodet hyvässä valmennuksessa, ei heitä motivoi, jos tarjotaan paikkaa vitosessa. Kun näitä pelaajia alkaa tulla takaisinpäin, ruvetaan puhumaan kolmosesta, ehkä jopa kakkosesta.

Akaan yhteinen edustusjoukkue houkutteli tällekin kaudelle pelaajia, jotka olisivat muuten siirtyneet Tampereelle. Myös Hakan juniorivalmennuksessa olleita on tullut Juha Pietikäisen mukaan takaisin Topaan, ja toisaalta Hakan ykkössarjajoukkueessa pelaavat tällä kaudella Viialasta ja Toijalasta lähteneet Kalle Multanen ja Juho Pirttijoki. Multanen teki viikonloppuna maalin Suomen Cupin ottelussa Joensuun Jippoa vastaan, ja Pirttijoki nousi viime viikolla myös alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen ja pelasi kahdessa pelissä heti täydet minuutit.

Valmennusvastuuta on voitava jakaa

Kari Salinin mukaan Viialan Peli-Veikkojen juniorityö on tällä hetkellä vahvempaa kuin koskaan. Suomen Palloliiton Tampereen piiri on antanut erityistä kiitosta pelaajapolusta, ja valmentajia on lähes 20 ja joukkueita kahdeksan.

– Mutta kylmä tosiasia on, että kun tullaan 12 ikävuoteen, pojat yksinkertaisesti loppuvat. Olemme erittäin tyytyväisiä Hakan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tällä hetkellä Hakan junioreissa on noin 30 Peli-Veikkojen pelaajaa ja kolme valmentajaa. Myös Etelä-Pirkanmaan taitokoulu on hyvä malli. Näin pitää tehdä, että lahjakkaimmat pojat pääsevät erityisvalmennukseen, Salin sanoo.

Juha Pietikäinen (vas.) ja Kari Salin uskovat, että yhteisellä edustuspelaajaringillä saadaan varmistettua miesjalkapalloilun tulevaisuus myös Viialassa. Viime kauden jälkeen toiminta uhkasi päättyä, koska pelaajia oli harvoista riveistä lähdössä muihin seuroihin. Viialan Peli-Veikot jatkaa seurana vahvaa juniorityötä.

Juha Pietikäinen (vas.) ja Kari Salin uskovat, että yhteisellä edustuspelaajaringillä saadaan varmistettua miesjalkapalloilun tulevaisuus myös Viialassa. Viime kauden jälkeen toiminta uhkasi päättyä, koska pelaajia oli harvoista riveistä lähdössä muihin seuroihin. Viialan Peli-Veikot jatkaa seurana vahvaa juniorityötä.

Juha Pietikäisen mukaan 1994–96-ikäluokissa Topan poikajoukkueet saatiin pidettyä kasassa A-junioreiksi saakka, koska Viialasta tuli pelaajia mukaan. Kari Salin haluaa lisätä myös nuorempien junioriyhteistyötä Akaan sisällä.

– Meidän pitää edelleen pystyä viemään poikia A-junioreihin saakka. Aiomme korostaa sitä, että heille jotka eivät halua mennä Viialasta Hakaan, tarjotaan Topa-vaihtohtoa.

Kun yhteistyö lisääntyy niin junioripuolella kuin aikuisissakin, saadaan valmentajien ja muiden taustajoukkojen työtaakkaa kevennettyä.

– Me poltamme seuroissa hyviä ihmisiä loppuun muutamassa vuodessa. Nämä ihmiset saattavat sen jälkeen olla kymmenen vuotta pois tai lopettaa kokonaan. Kun yhdistämme voimia taustalla, työt pysyvät inhimillisessä mittakaavassa kaikkien kannalta, sanoo Kari Salin.

Salinilla on Viialan Peli-Veikoissa 50 vuoden historia, eikä hän kaipaa menneitä aikoja.

– Kun olin juniori, kolme ihmistä vastasi koko junioripuolesta. Voi vain kuvitella, millainen heidän työtaakkansa oli. Ne jotka sanovat, että kunnian päivät olivat tuolloin, voisivat miettiä hetken.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?