Oma innostus on tärkeää kieltenopiskelussa

Keskustan koulun 3A-luokkalaiset Aada Järvenpää (vas.) ja Kira Forsblom haluaisivat oppia puhumaan kunnolla sekä saksaa että ranskaa.
Keskustan koulun 3A-luokkalaiset Aada Järvenpää (vas.) ja Kira Forsblom haluaisivat oppia puhumaan kunnolla sekä saksaa että ranskaa.

Kielivalinnat ovat ajankohtaisia Akaan kolmasluokkalaisilla. Neljännellä luokalla alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi Akaassa valita joko ranskan tai saksan.

Ranskan tai saksan kielen opetus aloitetaan yläkoulualueittain sen mukaan, kumpaa kieltä alueen alakouluissa on valittu enemmän eli alueella toteutuu vain toinen kielistä. Tällä hetkellä Akaan alakouluissa on saksan lukijoita, mutta ranskan ryhmiä ei alakouluissa ole.

Jos syntyvät kieliryhmät ovat pieniä, sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan niitä voidaan tarpeen mukaan yhdistää ja järjestää oppilaille kuljetusta toiseen kouluun, jotta kielenopetus toteutuu. Kolmasluokkalaisten perheillä on aikaa pohtia kielivalintoja 19.3. asti.

Täydellinen ikä oppimiselle

Ranskan kieleen pääsivät torstaina tutustumaan Arvo Ylpön koulun 3A-luokan oppilaat luokanopettajansa Minna Blomgrenin johdolla. Blomgren on koulutukseltaan myös ranskan ja ruotsin opettaja. Hänen mukaansa kieltenopiskelussa tärkeintä on oppilaan oma kiinnostus.

– Pitää olla oma into, palo ja motivaatio opiskella vierasta kieltä. Hyvä kielitaito ei synny vuodessa eikä kahdessa, vaan se vaatii usean vuoden työn.

Blomgrenin mukaan englannin opiskelu antaa osviittaa kielivalintoihin.

– Jos oppilaalta sujuu englanti, yhtä hyvin voi oppia ranskaa, saksaa tai mitä tahansa muuta kieltä. Mutta jos englanti on tuntunut tänä vuonna vaikealta ja sanojen opettelu tuottanut tuskaa, silloin uutta vierasta kieltä ei kannata ottaa.

Neljäs luokka on Blomgrenin mukaan otollinen ajankohta aloittaa ranskan tai saksan opiskelu.

– Se on täydellinen ikä. Tämänikäiset oppivat kauniisti ääntämään esimerkiksi ranskaa, joka tuntuu monesta aikuisesta vaikealta. Tämä on hyvä ikä aloittaa mikä hyvänsä kieli.

A2-kieltä on kaksi viikkotuntia neljänneltä luokalta lähtien koko peruskoulun ajan. Alakoulussa valitun A2-kielen opiskelu jatkuu aina yhdeksännen luokan loppuun asti ja lukiossa englannin ohella pitkänä kielenä.

– Näin monen vuoden opinnoilla saadaan aikaan hyvä kielitaito, Minna Blomgren muistuttaa.

   – Bonjour, ça va? Miro Torra (vas.) ja Lauri Salminen harjoittelivat tervehtimään ja kysymään vointia ranskaksi. Takana Nea Laajoki (vas.) ja Kaisa Humala.

– Bonjour, ça va? Miro Torra (vas.) ja Lauri Salminen harjoittelivat tervehtimään ja kysymään vointia ranskaksi. Takana Nea Laajoki (vas.) ja Kaisa Humala.

Viikset ja patonki ranskalaista

Arvo Ylpön koulun 3A-luokan oppilaat pääsivät ranskan esittelytunnin aikana harjoittelemaan muun muassa tervehdyksiä ja numeroita ranskan kielellä. Oppilaille Ranska toi mieleen patongin, Pariisin, Eiffel-tornin, viikset, ranskalaiset mainokset, urheilun, croissantit, taiteen, laulut sekä syötävät ranskalaiset.

Oppilaiden mielestä ranskaa kannattaa opiskella, jotta matkailu Ranskassa olisi helpompaa. Kielitunnin vetänyt Minna Blomgren muistutti ranskan olevan hyvin puhuttu kieli myös koko maailmassa. Ranskan opiskelulla voi rikastuttaa myös englannin sanavarastoa, koska lähes puolet englannin sanastosta pohjautuu ranskaan ja latinaan. Samoin ranska tukee espanjan, italian ja portugalin oppimista, koska ne ovat ranskan sukulaiskieliä.

– Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että monet pitävät ranskan kieltä kauniina. Minäkin aikanaan valitsin kielen sen takia, että se kuulostaa kauniilta, Minna Blomgren kertoi.

Automerkeistä ja urheilusta tuttu Saksa

Keskustan koulun 3A-luokka tutustui torstaina puolestaan saksan kieleen opettaja Markus Riskun johdolla, joka tuurasi saksaa opettavaa Satu Nyländeniä. Myös Risku on opettanut saksaa alakoululaisille.

Riskun mukaan Saksa maana ja kielenä ovat oppilaille tuttu ainakin automerkeistä ja urheilusta. Hänen mukaansa saksan kielen oppimista helpottaa sen ääntäminen, jos kielioppi tuntuu vaikealta.

Kolmasluokkalaisten Aada Järvenpään ja Kira Forsblomin mieleen saksan esittelytunnista jäivät parhaiten tervehdykset Guten Morgen ja Guten Tag. Molemmat tytöt haluaisivat oppia sekä saksan että ranskan kunnolla.

– Jos vaikka menee Saksaan, voi puhua siellä saksaa. Monessa maassa muutenkin puhutaan saksaa, tytöt perustelevat.

Kielenopiskelusta tytöillä on kokemusta tänä lukuvuonna alkaneesta englannista.

– Välillä se on kivaa ja välillä ei niin kivaa. Jos on tosi väsynyt, ei oikein jaksa opiskella. Jos taas on oikein innoissaan, haluaa opiskella tosi paljon.