Viialan Kotikolon nuoret pääsevät tekemään oman elokuvan ammattilaisten ohjauksessa. Lastensuojelulaitos on mukana Myrsky-hankkeessa, jossa nuoret tekevät taidetta omista lähtökohdistaan.
Kaikki lähti siitä, kun näyttelijä ja käsikirjoittaja Jari Forsman otti viime keväänä yhteyttä Kotikoloon. Yrittäjä Petra Molin innostui heti ajatuksesta.
Myrsky tukee projektirahoituksella nuorten taideprojekteja, jotka on tarkoitettu erityisesti haastavissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Jari Forsman nimeää Kotikolon elokuvaprojektin tämän vuoden ykköshankkeekseen. Lisäksi Pirkanmaalta on mukana kaksi nuorisokotia ja yksi koulu.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa, ja Forsman on päävastuussa nuorten ohjaamisesta.
– Olisi ollut upeaa saada itse tuon ikäisenä vastaava mahdollisuus. Haluan nyt tehdä sen mahdolliseksi näille nuorille, Forsman kertoo.
Hanke on tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille. Kotikolosta on käyty tutustumassa Pirkanmaan elokuvakeskukseen sekä sen välineistöön ja tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada aikaiseksi lyhytelokuva, jonka nuoret itse käsikirjoittavat, näyttelevät, ohjaavat ja editoivat. He tekevät myös musiikin elokuvaan. Kaikessa heillä on apuna ammattilaisia, jotka ohjaavat ja opastavat.
Puhumiskielto potuttaa
Kotikolon kodinomaisuus teki heti vaikutuksen Jari Forsmaniin. Välitön tunnelma ja miljöö on hyvin elokuvaan sopiva. Forsman on käynyt nyt muutaman kerran paikalla tutustumassa nuoriin ja rakentamassa näihin luottamuksellista suhdetta.
– Nyt alamme edetä konkretiaan. Ensimmäiseksi pitää keksiä elokuvan aihe. Se tulee nuorten elämästä, jotain jonka he kokevat tärkeäksi.
Kotikolon pöydän ympärillä istuu nuoria kuuntelemassa Forsmania. Keskustelu polveilee. Jonkin mutkan kautta Emilia Uuramo päätyy päivittelemään sitä, kuinka kaupungin nuorisokodissa ei saanut puhua ruokailun aikana. Se oli vaikea paikka eläväiselle nuorelle, ja hänet passitettiinkin usein huoneeseensa puhumisen takia.
– Päihteistä ei saanut puhua edes rakentavassa hengessä. Eikö nuorille pitäisi jakaa tietoa ja valistaa heitä niiden vaaroista, Emilia ihmettelee.
Jari Forsman tarttuu täkyyn.
– Olisiko tässä hyvä elokuvan aihe? Pieni ihminen kohtaa kummallisia sääntöjä.
Jokaiselle sopivaa tekemistä
Emilia innostuu heti. Hän alkaa Forsmanin ohjeiden mukaan piirtää kuvakäsikirjoitusta aiheesta.
– Kun jokin asia ottaa pattiin, on suunta kohti parempaa, kun asiaa pääsee purkamaan ja käsittelemään vaikka elokuvan keinoin. Yhdessä tekeminen lisää keskinäistä luottamusta. Voidaan sanoa, että taide avaa korkin, Forsman toteaa.
Aina nuoret eivät heti innostu hankkeesta, ja muutosvastarintaa esiintyy. Emiliakin lämpeni asialle vasta kun pääsi tutustumaan tarkemmin esimerkiksi kameravälineistöön. Ketään ei pakoteta osallistumaan elokuvan tekoon, mutta toiveena olisi, että jokainen osallistuisi siihen jollain tavalla.
– Ei kaikkien tarvitse ryhtyä tenavatähdiksi ja näytellä. Joku voi vaikka miettiä ja lavastaa sopivan kuvauspaikan. Tekninen suoritus on vähäpätöinen aiheen käsittelyn rinnalla. Jokaiselta löytyy jokin juttu, jonka kokee tärkeäksi, ja elokuvasta pitää tulla tekijöidensä näköinen, ei minun näköiseni, näyttelijä ja käsikirjoittaja sanoo.
Aihe voi vielä jalostua ja muuttuakin matkan varrella. Nyt päästiin kuitenkin hyvään alkuun. Kuvaukset keskitettäneen muutamalle päivälle sitten kun sinne asti päästään.
Myrsky-hanketta koordinoi Suomen lasten ja nuorten säätiö, ja sen rahoittajina toimivat Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yritysverkosto.
- Epäreiluista säännöistä seuraa romahdus nuoren mielessä. Emilia Uuramo muistelee, miltä rangaistus tuntui. Josefina (vas.) ja Jasmin Harju seuraavat, Jari Forsman opastaa.
