Olen intohimoinen lukija. Lukuharrastukseni sai alkunsa jo ennen kouluikää ja se vahvistui entisestään ala-asteaikana Tampereella Pellervon koulussa. Koulurakennuksessa toimi myös kirjasto, jonka hyllyjen välissä kuljeskelin tuntikausia. Kannoin kirjoja kotiin selkä vääränä, enkä malttanut illalla mennä nukkumaan, kun oli ahmittava jännittävä kirja loppuun. Lukuharrastuksen sivutuotteena syntyi myös kirjoitusinto. Kirjoitin vihkotolkulla mitä mielikuvituksellisempia tarinoita. Sääli opettajaa, joka tarkisti ainekirjoituksiani. Kirjoitimme ja ohjasimme ystäväni kanssa myös muun muassa Turhat murhat -nimisen jännitysnäytelmän, joka esitettiin koko koululle. Monet naurut on aikuisiällä naurettu näitä ”taideteoksia” muistellessa.
Ekaluokkalaiseni suurimpia riemun aiheita ensimmäisenä kouluvuonna on ollut oma kirjastokortti. Kirjastossa on piipahdettu lähes päivittäin koulun jälkeen, ja kirjoja on lainattu niin innokkaasti, että määrää piti rajoittaa. Lukutaitokin kehittyi suurin harppauksin syksyn aikana, kun koulun lisäksi kotona luettiin ahkerasti. En ole hennonut pienelle lukijalle vielä kertoa, että omatoimiset kirjastoreissut loppuvat tähän lukuvuoteen: Kylmäkosken kirjasto on päätetty lakkauttaa.
On surullista huomata, miten vähän kirjastoa ja sen luomaa hyvinvointia ja henkistä pääomaa arvostetaan, kun kaupungissa etsitään säästökohteita. Nyky-yhteiskunnan informaatioähkyn keskellä kriittisen lukemisen taito, joka syntyy vain lukemalla paljon ja erilaista tekstiä, on varsin tärkeä. Toivon, että valtuuston päätöksessä mainittu kirjastopalveluiden turvaaminen Kylmäkoskella ei jää vain korulauseeksi, vaan aikaan saadaan palveluiden käyttäjien kannalta oikeasti toimiva ratkaisu. Pelkkä lehtilukusali ei riitä korvaamaan kirjastoa, vaikka on tärkeä palvelu sekin. Myös tietokoneet nettiyhteyksillä täytyy olla käytössä ja kirjojen lainaaminen pitää onnistua omassa kaupunginosassa jatkossakin.
Tiedän, että säästöjen nimissä on tehty ja tullaan jatkossakin tekemään myös monia muita kipeitä päätöksiä, mutta kirjaston sulkemisella ei saada suuria säästöjä, ja se vaikuttaa merkittävästi Kylmäkosken vetovoimaisuuteen asuinpaikkana. Säästöjä haettaessa pelkän palveluiden supistamisen sijasta tulisi miettiä uusia vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palveluita, eivätkä eri toimialojen rajat eivät saisi olla liian tiukat. Lainauspalvelujen säilyttämiseksi Kylmäkoskella voitaisiin pyrkiä ratkaisuun, jossa esimerkiksi nuorisotilojen yhteydessä olisi kirjojen lainauspiste, johon voisi tilata haluamansa kirjat Akaan kirjastojen valikoimista.
Vaikka päätöksentekijöiden on annettu ymmärtää, että kirjaston lakkautusesitys tuli henkilökunnalta itseltään, tiedän, että se ei pidä paikkaansa. Kylmäkosken kirjaston väki ei ole oman toimipisteensä lakkauttamista esittänyt eikä kannattanut. Kirjasto on avoinna vielä tämän kevään, joten nautitaan tästä ylellisyydestä vielä hetki. Haluan lämpimästi kiittää Kylmäkosken kirjaston henkilökuntaa kuluneina vuosina saamastani aina ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta. Valoisaa kevättalvea ja antoisia lukuhetkiä.
Inka Savolainen
Kirjoittaja on akaalainen valtuutettu.
Ensi viikolla sarjassa kirjoittaa Akaan Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Heikki Teräväinen.