Se, että itsenäiset Kylmäkosken ja Viialan seurakunnat ovat kadonneet, ei ole tarkoittanut sitä, että hengellinen elämä Kylmäkoskella ja Viialassa olisi kuollut, pikemminkin päinvastoin. Kylmäkoskelaiset näyttivät voimansa ajaessaan kirkkonsa kunnostamista ja Viialassa toimii erittäin suosittu majatalo-kirkkoilta.
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo seurueineen löysi viime perjantaista sunnuntaihin kestäneen visitaation aikana aktiivisen Akaan, jossa on olennainen toimija.
Piispa Repo vieraili kolmen päivän aikana Rasin alakoulussa, Hyvän paimenen lammastilalla ja Kumera Oy:ssa. Hän tutustui myös Kylmäkosken kirkkoon ja tapasi Akaan kaupungin edustajia. Perjantai-ilta huipentui nuorteniltaan ja nuorten iltakirkkoon.
Osa perjantai-päivästä ja koko lauantai oli varattu työskentelyyn seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Sunnuntaina piispa Repo toimitti Akaan kirkossa messun, jonka aikana erityisammattimies Markku Heikkilä siunattiin tehtäväänsä.
– Olemme merkinneet tietä tulevaisuuteen. Olemme kyselleet, mihin Jumala meitä kutsuu. Mitkä ovat arvotuksemme? Mihin panostamme? Miten voimme antaa itsemme palvelukseen tämän kaupungin asukkaiden hyväksi? Koko seurakunta lähtee tästä messusta tehtäviinsä Jumalan ja lähimmäisten palvelukseen Jumalan siunauksen varassa, saarnasi piispa Matti Repo.
Visitaatio päättyi Akaan Marttojen tarjoamaan yhteisvastuulounaaseen seurakuntasalissa.
——-
Paimensauva on piispan tunnusmerkki
Perjantai-aamuna Rasian alakoululla piispa Matti Repolle selvisi osa Akaan arkea. Osa henkilökunnasta oli lomautettuna ja koulu toimi erityisjärjestelyin. Aamunavauksessa piispa esitteli yhden julkisimmista työvälineistään, paimensauvan.
– Tästä tunnistaa piispan. Hän on myös paimen, samalla tavalla kuin Jeesus. Piispan tehtävänä on olla paimen seurakunnille. Siksi hän käy katsomassa, mitä seurakunnille kuuluu, saarnaamassa ja opettamassa. Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen ja se on kirjoitettu tähän sauvaankin: minä panen henkeni lammasten edestä. Hyvä paimen mieluimmin itse kuolee villipetojen hampaissa kuin antaa syödä niitä lampaita, pohtii piispa Repo.
Piispan paimensauva on otettu käyttöön Pyhäinpäivänä 1934. Piispan käyttämä kaularisti on puolestaan yli 200 vuotta vanha.
Rasin koululaiset olivat kiinnostuneita korkeasta vieraasta. Piispalta kysyttiin muun muassa virkanimikkeen alkuperää.
– Se tarkoittaa kaitsijaa, tulee kreikan ja latinan kielistä sanasta episkopos. Ruotsin kielessä se on piskop ja suomeksi se muuntuu piispaksi.
54-vuotiaan piispan perheeseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joukossa jo yksi lapsenlapsikin. Lapsena piispan mieliruoka oli maksalaatikko, mikä ei näyttänyt olevan rasilaisten mieleen. Taru sormusten herrasta –elokuvasarjaa piispa kuvaa jännäksi.
——
Suomen metalliteollisuudella käynnissä eloonjäämistaistelu
Suomen metalliteollisuus kilpailee Aasian maissa olevan tuotannon kanssa tuotteiden laadulla ja hinnalla.
– Eloonjäämistaisteluhan tässä on menossa. Mahdollisuuksia on niin kauan, kun päämiehet pysyvät Suomessa, sanoo myyntipäällikkö Harri Suokas.
Kumera on perheyrityksenä ketterä. Vaikka teollisuus siirtää täältä tuotantoa pois, Kumera löytää välistä tekemistä tehtailleen. Kylmäkosken tehtaiden liikevaihto on 13 miljoonaa euroa ja koko konsernin liki 90 miljoonaa.
– Yritys voi sijaita missä tahansa, jos sen työvoimakustannukset ovat 10 prosenttia tai sen alle. Siihen ei Euroopassa päästä valitettavasti. Meilläkin se on 20–22 prosenttia työntekijöiden osalta ja 9 prosenttia työntekijöiden osalta. Jos ajatellaan globaalisti, niin raaka-aine maksaa saman verran, koneet ja laitteet lähes saman verran, tehdastilakaan ei maksa niin merkittävästi täällä enemmän, niin kyllä työvoimakustannukset erottava tekijä on, sanoo Kylmäkosken tehtaan johtaja Voitto Nummela.
– Me näemme mahdollisuuksia Suomessa, kiitos omistuspohjamme. Mutta jos ajatellaan vaikka Metsoa, joka on kansainvälinen toimija, niin heidän strategiansa on siirtää työ vääjäämättömästi Suomesta pois, jatkaa Nummela.
Kylmäkosken tehtaan tilauskirja ei ole täysi, mutta sillä on tehtaan johtajana mukaan jo pituutta. Oma henkilöstö saadaan työllistettyä.
– Näkymät ovat jo paremmat. Nyt tehdään jo tarjouksia.
Kylmäkosken Kumera on konsernin osa
Kumeran tehdas Kylmäkoskella on osa perheyhtiökonsernia. Konserni työllistää tehtaan kapasiteetista 30-40 prosenttia ja loppu haetaan maailmalta. Tehtaista konsernilla on Kylmäkosken lisäksi Kokemäellä, Riihimäellä ja Kiinassa. Työntekijöitä on 550, joista Kylmäkoskella 88.
– Tämä on perheyhtiö, omistajana Kumpulaisen veljekset. Yritys on suhteellisen vakavarainen, emme pankkien emmekä kvarttaalirahoituksen armoilla. Yritys on sijoittanut hyvin paljon Kylmäkoskelle vuoden 1997 jälkeen, ja investoinnit tänne ovat jatkuneet ihan näihin päiviin asti, sanoo Nummela.
Kylmäkoskella toimii raskas konepaja, joka tekee tuotteita muun muassa paperikone- ja laivateollisuuteen. Kaivosteollisuuden tarvitsema kuparirikasteen kuivurin tekijänä Kumeralla on 80 prosentin maailmanlaajuinen markkina-asema.
——
Kylmäkosken kirkko on osa paikkakunnan historiaa
Kylmäkosken kirkon peruskorjaus on tullut tähän mennessä maksamaan noin 800 000 euroa. Seurakunnan osuus kustannuksista on noin puolet. Loppu on tullut kirkkohallitukselta ja 60 000 euroa Kylmäkoski-Seuran keräyksestä. Kirkko korjataan avattavaan kuntoon, esimerkiksi alttarin sivuille avattujen ikkunoiden alla olevien seinien konservointi tehdään myöhemmin.
– On hyvä, että täällä on seurakuntalaisilla ja kyläläisillä rakkautta omaa kirkkoaan kohtaan, vaikka kirkon korjaaminen on ollutkin taloudellisesti aika vaativa. Seurakunnissa on aika paljon kiinteistömassaa, mutta ei niinkään kirkoissa.
– Omaan kirkkoon tuleminen tuo iloa ja kokemusta, että minä kuulun tähän joukkoon, tämä on minun, sanoo piispa Matti Repo.
——-
Sote-yhteistoiminta-alue Urjalan kunnan kanssa jatkuu vuoteen 2016?
Akaan kaupungin edustajien ja piispa Matti Revon tapaamisessa selvisi, että paras-lain mukainen Akaan ja Urjalan terveydenhuollon yhteistoiminta-alue saattaakin jatkua vuoteen 2016. Asiasta sai kaupunki lausuntopyynnön perjantaina. Tällä hetkellä paras-lain mukainen alue on voimassa vuoteen 2014.
Muutenkin kuntakentällä kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren mukaan tapahtuu.
– Akaan valtuusto päätti vastata valtiovarainministeriölle, että voisimme Valkeakosken ja Urjalan kanssa miettiä uutta kuntaa. Urjalassa ja Valkeakoskella päätökset olivat toisenlaisia. Nähtäväksi jää, syntyykö tämän pohjalta edes mitään selvityksiä, sanoo Viitasaari.
Kunta- ja sote-uudistus elävät omaa elämäänsä, ja palvelujen pyörittäminen ja kaupungin kehittäminen ovat kaupunginjohtaja Viitasaaren mielestä arjen keskipisteenä.
Mihin itsemme samaistamme?
Akaan kaupunki ja Akaan seurakunta ovat molemmat liitoksien tuloksia. Piispa Matti Revon mielestä intressit yhtenevät muun muassa silloin kun mietitään paikallisidentiteettiä, mihin samaistutaan.
– Onko ensi yksi yhteinen seurakunta, vai paikalliset jumalanpalvelusyhteisöt Kylmäkoski, Toijala, Viiala. Luulen, että samaa asiaa mietitään Akaan kaupungissakin. Millä tavalla entiset kunnat ovat omaleimaisia, miten ihmiset kovat olevansa paitsi Akaan asukkaita, myös Kylmäkosken, Toijalan tai Viialan asukkaita. Tässä asiassa seurakunnalla ja kaupungilla voisi olla myös yhteisiä intressejä. Miten vahvistamme kotiseuturakkautta, pohtii piispa Repo.
Rakennemuutoksia on tulossa myös seurakuntiin. Nykyisen lain mukaan saman kunnan alueella voi toimia yksi seurakunta, monien seurakuntien yhtymä tai kappeliseurakuntien liitos.
– Meneillään on kirkkolain muutos, jossa jossain määrin kunnan ja seurakunnan alueiden yhtenevyyttä höllennetään. Muutoksen mukaan, jokaisen seurakunnan olisi kuuluttava seurakuntayhtymään naapuriensa kanssa ja yhtymälle siirtyisivät talous ja hallinto. Yhtymä voi olla suurempikin kuin kunta tai tulevat kunnat, kertoo piispa Repo.
Piispa Repo kehotti miettimään, minkälaisia hallinnollisia ratkaisuja Akaassa tulisi tehdä. Syksyllä olevissa kirkkovaaleissa on ehdolla moni kunnallispoliitikkokin.
——
”Sokeripala” löysi minut
Piispa Matti Repo ei lähtenyt opiskelemaan teologiaan tullakseen papiksi, vaan pelkästä kiinnostuksesta teologian opintoja kohtaan. Akaan seurakunnan nuortenillassa oli esillä myös kutsumus papin ammattiin.
– En ole tavoitellut virkaa, jota kuvataan kaulassani olevalla sokeripalalla. Matkan varrella opiskelun aikana alkoi varmistua, mitä tässä tehdään. Valmistumisen lähetessä yhdestä seurakunnasta otettiin yhteyttä ja se johti pappisvirkaan. Totta kai sitä piti myös miettiä ja rukoilla Jumalaltakin johdatusta.
– Minusta Jumalan johdatus on sitä, että ihminen voi käyttää oman päänsä järkeä. Ja niin se on ihmisellä kaikessa tekemisessä. Näin, että minun paikkani on Jumalan palvelemisessa. Kun kutsuja tehtäviin on tullut, olen mietin, onko minulla oikeutta sanoa ei, kertoo Repo.
Miksi kannattaa kuulua kirkkoon?
– Merkitys täytyy itse löytää. Kirkon jäsenenä olet osa hengellistä yhteisöä, jossa usko, toivo ja rakkaus yhdistää meitä toisiimme. Tämä suuntaa elämää Jumalan ja lähimmäisen palvelemiseen, hyvän puolesta toimimiseen. Kirkon jäsenyys liittää ihmisen tähän kokonaisuuteen. Tuet omalla panoksellasi sitä, mitä tämä yhteisö voi tehdä hyvää tällä paikkakunnalla. Usko Jumalaan ei ole irtonainen ajatus, joka koskee vain sitä, onko joku tuonpuoleinen olento olemassa, usko valloittaa koko ihmisen, se on elämän perusta tavoitella hyvää. Usko on ihmistä kannatteleva voima. Että minun elämäni tarkoitus ei ole vain saavuttaa jotakin, vaan elämää on minun ulkopuolellanikin, elämää toisten hyväksi, vastaa piispa.
——-
Luottamushenkilöt loistivat poissaolollaan
Asessori Heikki Toivio pohti visitaation päätöslounaalla sunnuntaina seurakunnan tehtävää. Seurakunta ei ole yhdistys, vaan julkisoikeudellinen toimija
– Kun olemme seurakunta, emme ole erikseen työntekijät, luottamushenkilöt tai seurakuntalaiset, vaan olemme yhdessä Kristuksen ruumis ja veri. Jokaisella on tärkeä paikkansa. Koko ajan pitää kysellä, miten työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja muiden seurakuntalaisten lahjat parhaimmalla mahdollisella tavalla käytetään tämän seurakunnan hyväksi.
Lauantain koulutuspäivään oli kutsuttu 98 luottamushenkilöä ja paikalla oli 15.
– Suomen naisten hiihto olympialaisissa ei yksin tätä katoa selitä. Pitää miettiä, millä tavoin luottamushenkilöt kokisivat mielekkääksi tulla kokouksiin ja miten heidän vaikutusmahdollisuuksiaan voidaan lisätä. Miten heidät otetaan vakavasti esimerkiksi jumalanpalveluselämässä, miettii Toivio.
Visitaation aikana kävi hyvin selväksi, että Akaan seurakunnan työntekijät kaipaavat rinnalleen ja tuekseen entistä enemmän myös seurakunnan luottamushenkilöitä.
