Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan 28. tammikuuta lisätä määrärahoja työttömien kuntouttavaan työtoimintaan. Tälle vuodelle työmarkkinatukeen varatuista rahoista siirretään palkkatukiin 30 000 euroa ja työpajatoiminnan toimintakuluihin 5 000 euroa.
Kunnan työmarkkinatukikustannukset kasvoivat viime vuonna Akaassa yli 20 prosenttia eli 100 000 euroa edellisvuodesta. Kustannukset ovat kaupungille yhtä työtöntä kohden noin 320 euroa kuukaudessa. Työttömiä on työmarkkinatuen kuntaosuuden maksulistalla kuukausittain noin 150.
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien maksu siirtyy kokonaan valtiolle.
Usein kunnan osuudesta puhutaan sakkomaksuna, jonka kunta joutuu maksamaan ellei ole onnistunut aktivoimaan työttömiä.
Kaksi uutta ulkoryhmää
Akaassa on pääosin Kylmäkosken taajamassa työskennellyt palkkatuella kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Toiminta on perusturvalautakunnan mukaan ollut tehokasta, aktivoivaa ja tukenut kunnan omaa palvelutuotantoa.
Perusturvajohtaja Elina Anttila kertoo, että jatkossa on tarkoitus saada omat kuntouttavan työtoiminnan ryhmät myös Toijalaan ja Viialaan.
Kaikkiaan Akaassa oli kuntouttavassa työtoiminnassa viime vuonna yhteensä 120 henkilöä. Kylmäkosken niin sanotussa ulkoryhmässä on 15 henkilöä. Ryhmä tekee teknisen toimen avustavia tehtäviä kuten ulkoalueiden siistimistä ja erilaisia nikkarointitöitä.
Määrärahamuutoksella saadaan Akaaseen kaksi uutta 15 hengen ryhmää.
Kuntouttavasta työtoiminnasta ei voi kieltäytyä ilman leikkauksia sosiaalietuuksiin. Työttömille maksetaan normaalien tukien lisäksi noin yhdeksän euron ylläpitokorvaus sekä tarvittaessa matkakustannuksia yleensä bussilippujen muodossa.
Neljä tuntia viikossa riittää
Elina Anttilan mukaan kuntouttava työtoiminta räätälöidään aina henkilön tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.
– Minimissään työttömällä voi olla yksi neljän tunnin työpäivä viikossa, jotta kaupunki välttyy maksamasta sakkomaksua. Aktivointisuunnitelma tehdään yhdessä TE-hallinnon ja työttömän kanssa ensin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Siihen tehdään tarvittaessa muutoksia, Anttila selittää.
– Joissain kunnissa otetaan ihmisiä säästöjen takia mihin tahansa työhön. Minusta jokaiselle pitää löytää juuri hänelle sopiva ja mielekäs työ.
Kuntouttavassa työtoiminnassa voi tehdä melkein mitä tahansa töitä, myös paljon koulutusta vaativia. Tähän asti työttömät ovat olleet pitkälti omissa ryhmissään, mutta heitä on myös sisällä kunnallisessa palvelutoiminnassa esimerkiksi avustajina kouluissa.
Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevia sijoittuu erilaisiin yhdistyksiin kuten työttömien yhdistyksiin. Yritykset ovat käytännön ulkopuolella.
– Työllisyysasia on tullut kunnille jäädäkseen. Se ei voi olla tulevaisuudessa pelkän perusturvan hallinnassa. Eri toimialoilta löytyy monenlaisia tehtäviä, ja näitä asioita pitää miettiä ja ratkoa työyksiköiden sisällä.
Hyötyä joka taholle
Muutosvastarintaa voi esiintyä, kun kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä halutaan sisälle kunnan palvelurakenteeseen. Elina Anttila sanoo silti, että työyksiköltä ei vaadita muuta kuin kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevilta ei aina voi eikä pidä vaatia samaa kuin muilta työntekijöiltä.
– Toki mitään eroa muihin työntekijöihin ei välttämättä ole, mutta pitää muistaa, että nämä ovat henkilöitä, joiden työkykyä yritetään pitää yllä.
Sakkomaksujen välttämistäkin tärkeämpää on perusturvajohtajan mukaan se, että työttömät aktivoituvat eivätkä syrjäydy. Kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen hyödyttää niin työtöntä kuin kuntaakin.
Yhtenä riskinä voidaan pitää sitä, että kuntouttavasta työtoiminnasta ei edes haluta tavalliseen palkkatyöhön.
– Mutta jos näin on, niin silloin työtön on juuri sellaisessa paikassa, joka sopii hänelle. Parhaimmillaan se on sopivin vaihtoehto kyseiselle ihmiselle.
