Akaan seurakunta on ollut olemassa 520 vuotta, ja toiminta on vaihdellut. Lähetysharrastus sai muotoa 120 vuotta sitten, kun tänne perustettiin lähetysompeluseura. Karl Ahonius oli kirkkoherrana ja kuului evankeliseen herätysliikkeeseen. Jo 1885 sinne tuloutettiin 113 Suomen markkaa eli 2000–2500 nykyrahassa.
Ompeluseuralaisten nimetkin ovat tiedossa. Leipuri G.F. Strandberg ja hänen vaimonsa olivat pääosissa. Mainittu herra oli oikea monitoimimies. Hän kuului myös Työväenyhdistyksen hallitukseen ja soitti sen jousiorkesterissa. Hän oli perustamassa osuuskauppaa ja meijeriä. Myöhemmin hän toimi kuntakokouksen puheenjohtajana.
Työväenyhdistys ja osa maanviljelijöitä ”hankkivat” seuraavan kirkkoherran, Ahvenanmaalta kotoisin olleen Karl Trobergin. Hänkin oli evankelisen herätyksen isän, rovasti Fredrik Gabriel Hedbergin tuttavia, ja hänen aikanaan Akaan Toijalassa vietettiin muun muassa suuria kesä- ja lähetysjuhlia.
Pietari Kurvinen asui Lempäälässä, ja oli suosittu puhujavieras. Hänellä oli kokemusta lähetyskentältä. Myös Frans Hannula Tampereelta kävi. Hänen ympärilleen muotoutui oma liike. Trobergin lähdettyä Perniöön sijaisena oli Erik W. Hagfors, joka lienee ollut jyväskyläläisen musiikinopettajan ja säveltäjän Erik A. Hagforsin poika ja jatkanut isänsä alulle panemaa lauluseuratoimintaa. Se oli ammattimuusikoiden ryhmäesiintymistä.
Vuonna 1910 perustettiin Akaan lähetysyhdistys, joka toimii vieläkin. Innostajana oli Akaaseen muuttanut lähetyssaarnaaja Artturi Haapasalo. Syksyllä tuolloin pidettiin juhlat. Lähetysjohtaja Mustakallio oli pääpuhujana. Hän ihmetteli ja ihaili hämäläisten innostusta lähetystyöhön. Juhlissa taisi syntyä kuorokin, joka sitten on toiminut Akaan kirkkokuorona. Se oli noin 8. perustettu kirkkokuoro järjestyksessä. Vanhin lienee toiminut Salossa evankelisen kanttorin Rikhard Mäkisen perustamana. Se oli alkuaan evankelisen liikkeen kuoro. Mäkisen sävellystyö elää virressä 319 ”Sä kuljet seurassa Jeesuksen”.
Tapani Annila
