Luin epäuskoisena Akaan Seudussa 4.12.2013 ollutta perusturvajohtajan Elina Anttilan haastattelua, jossa hän kertoo Akaan lastensuojelun tilasta. Kirjoitus oli suorastaan järkyttävä. Avohuollon resurssien puuttuessa lapset erotetaan vanhemmistaan ja sijoitetaan/huostaanotetaan. Kunnioitan Anttilaa rehellisyydestään mutta ymmärtääkö hän täysin, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kaikkien pitäisi ymmärtää, millainen hätä ja tuska tästä lapsille ja heidän vanhemmilleen aiheutuu. Nyt ei ole kyse pelkästään perheiden alkoholi, väkivalta-, heitteillejättö tms. asioista vaan hyvillä avohuollon tukitoimilla ratkaistavilla asioilla (sijoitus pois lukien.)
Voiko olla mahdollista, että resurssien puuttuessa, kovan työpaineen alla sosiaalityöntekijät tekevät kevyin perustein sijoittamisia/huostaanottoja. Viittaan Anttilan haastatteluun (suora lainaus): ” Valitettavasti tilanne on se, että palveluntarjonta painottuu viimeisimpään keinoon eli sijoitukseen.” Kustannukset sijoituksessa/ huostaanotossa ovat huikeat (Huostaanotto/sijoitus on kallis projekti. Sijoitushuollonkustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon Suomessa) mutta mikään raha ei korvaa sitä inhimillistä hätää ja tuskaa, mikä siitä aiheutuu.
Akaan kaupunki käyttää ostopalveluna jo nyt lastensuojelun tukena yksityisiä avohuollon tukitoimia tuottavia yrityksiä ja kaupunginjohtaja esittää niitä ratkaisuksi. Tästä koituu kustannuksia eikä laatua pystytä seuraamaan. Yksityisen palveluntuottaja nostaa taloudellista hyötyä tavoitellessaan esille sellaisiakin ”ongelmia”, joita alkutilanteessa ei edes ole ollut. Valtakunnallisessa tutkimuksessa on käynyt ilmi, ettei yksityisten palveluntuottajien laatua seurata millään tasolla. Kysynkin perusturvajohtajalle Anttilalta sekä kaupunginjohtajalta: Onko mahdollista, että avohuollon tukitoimia myyvä yritys mutkistaa asioita tahallisesti ? Jos ei, miten siitä varmistutaan?
Akaassa sijoitetaan lapsia 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Siis jo puolet enemmän! Nyt viimeistään pitää hälytyskellojen soida. Tämä ei selity Akaata yllättäen kohdanneesta nuorten ja lasten pahoinvoinnista, minkä perusturvajohtaja myöntääkin, vaan resurssien puutteesta. Nyt on pikaisesti perustettava nopean toiminnan joukko, joka tutkii Akaan lasten suojelun tilan, ostopalvelujen käytön järjellisyyden, uusien vakanssien perustamisen avohuoltoon (esimerkiksi perhetyöntekijöiden vakanssit).
Ja mikä tärkeintä, tehdyt sijoitukset pitää tutkia ja todella miettiä, onko ratkaisu ollut perhettä auttava ja tukeva. Yleensä se on viimeisin keino, mitä lastensuojelussa käytetään. Toinen tärkeä asia on tutkia ja käydä läpi se, että onko jokaisen tällä hetkellä lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien perheiden asiakkuus edes tarpeellista. Ihan tavallisista perheistä tehdään turhia selvityksiä vaikkapa siksi, että teini on ollut humalassa tai että yksinhuoltajaäidin jaksamisesta ollaan huolissaan. Se taas on pois resursseista, joita voitaisiin kohdentaa esimerkiksi kotiapuun ja niihin aiheellisiin huostaanottoihin, jotka todella pitäisi tehdä kiireen vilkkaa silloin, kun esimerkiksi lapsia kaltoin kohdellaan, perheessä on niin vakavia alkoholiongelmia, ettei lapsista pystytä huolehtimaan jne.
Matti Virtanen
Kommentointi on suljettu.