Uusi Akaan vammaisneuvosto haki vauhtia toimintaansa osallistumalla Nokialla 6.–7.11. järjestetyille valtakunnallisille vammaisneuvostopäiville.
– Päivien anti oli niin moninainen, että sen perusteella meidänkin kaupungissa riittää työsarkaa, kertoo Akaan vammaisneuvoston puheenjohtaja Seija Salo.
Päivillä puhuttiin muun muassa vammaisten työllisyyden edistämisestä, erityispalveluiden saatavuudesta ja niiden kehittämisestä, vammaisneuvostojen mahdollisuudesta vaikuttaa ja uudistuvasta vammaislainsäädännöstä. Tilaisuuteen osallistui myös työministeri Lauri Ihalainen (sd). Seija Salon mukaan sen sijaan kuntapäättäjät loistivat poissaolollaan.
– Siellä olisi ollut erittäin sopivaa kuultavaa kaupungin päättäjille. Esimerkiksi parhaillaan suunnitellaan vammaispalvelulakia, jonka alle kootaan kaikki vammaisasiat diagnoosista riippumatta. Myös kuntien pitää olla siitä hyvin perillä.
Syyskuun lopussa järjestäytyneen Akaan vammaisneuvoston puheenjohtaja Seija Salo toimii myös Valkeakosken Seudun Kehitysvammaisten tuki ry:n puheenjohtajana. Salon lisäksi vammaisneuvostoon kuuluvat varapuheenjohtaja Kristiina Lepola Akaan MS-kerhosta sekä jäsenet Hannu Alanko Akaan Seudun Diabetesyhdistyksestä, Lea Helin Akaan Seudun Invalideista sekä Mervi Sundell Akaan Seudun Kuulosta. Kaupunginhallituksen edustajana on Susanna Saxberg (kok). Henkilökohtaisia varajäseniä ovat Helena Lampinen, Rauno Mäkinen, Pirjo Rautala, Onerva Ahonen ja Mari Ojala.
Vammaisneuvoston esittelijänä toimii vanhus- ja vammaistyönjohtaja Leila Haakana ja sihteerinä perusturvatoimen palvelusihteeri Leena Laine.
Maailma ei ole koskaan valmis
Vammaisneuvosto ajaa vammaisten asiaa hyvin laaja-alaisesti. Seija Salo muistuttaa joukkoon kuuluvan niin kehitysvammaisia, liikuntarajoitteisia kuin näkö- ja kuulovammaisia. Salon mukaan kyse on usein hiljaisesta ihmisryhmästä, joka harvoin nousee barrikadeille. Siitä huolimatta parannettavaa löytyy.
Vammaispoliittisen ohjelman mukaan vammaisten henkilöiden taloudellisia elinoloja on parannettava ja heidän on saatava tarvitsemansa palvelut laadukkaina. Yhteiskunta on muutettava saavutettavaksi, että vammaiset ihmiset voivat osallistua kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Vammaistutkimusta ja tietoa vammaisuudesta on lisättävä.
Akaan vammaisneuvoston puheenjohtajan mukaan Akaassa kehitettävää löytyy esimerkiksi vammaisten osallistumisessa työelämään.
– Vammaisten pääsy oikeisiin töihin on minimaalista. Oikein tuettuna ja tukihenkilön alkumetreillä avustamana se kuitenkin onnistuu. Se kuinka työnantajat suhtautuvat vammaisen osallistumiseen, onko avoimuutta ja uskallusta, vaihtelee paikkakunnittain. Isot paikkakunnat ovat tässä asiassa edelläkävijöitä, toteaa Salo.
Työnantajilla on mahdollisuus valtiolta palkkatukea vammaisen työllistämiseksi.
Salon mukaan myös esteettömyydessä on Akaassa parannettavaa, vaikka kehitystä onkin tapahtunut.
– Esimerkiksi remontoituun Toijalan yhteiskouluun pääsee pyörätuolilla ja kaupat ja palvelutalot ovat kohtuullisen hyvin saavutettavissa, mutta edelleen on myös vanhoja hissittömiä rakennuksia. Maailma ei ole koskaan valmis.
Salo toivoo, että ihmiset rohkeasti ottaisivat yhteyttä vammaisneuvostoon.
Vammaisten oikeudet tulivat Seija Salolle sydämen asiaksi vuonna 1985 vammaisena syntyneen Mira-tyttären myötä. Tytär nukkui pois 2004.
– Vammaisuuden haasteet, tiedonjano sekä vertaistuki vetivät mukaan yhdistystoimintaan. Niitä olen saanut ja yrittänyt antaa muillekin. Vammaiset ja heidän avunantonsa ovat minulle henkilökohtainen sylilapsi.
Viestikapula ei kulje
Akaassa toimi yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto vuodesta 2009, kunnes tänä vuonna ne eriytettiin kahdeksi eri neuvostoksi. Vammaisneuvoston puheenjohtaja Seija Salo epäilee, että Akaan kaupunki ei ota neuvostoa tosissaan. Kaupunginhallituksen edustajana yhdistetyssä neuvostossa oli Susanna Saxberg, joka toimii kaupunginhallituksen edustajana myös uudessa vammaisneuvostossa. Salon mukaan Saxberg on osallistunut yhteen kokoukseen viiden vuoden aikana.
– Kaupunginhallituksen edustajan tehtävä on tuoda neuvostoon uusia ajatuksia ja suunnitelmia ja neuvoston vastaavasti lähettää hänen mukanaan viestiä kaupunginhallitukselle, mikä ei ole nyt onnistunut. Viestikapula on kovin yksipuolinen, jos kaupunki ei tule vastaan.
Susanna Saxberg näkee roolinsa vammaisneuvostossa keskustelun seuraajana. Hän kertoo työ- ja perhesyiden olevan syynä poissaoloihin. Saxberg työskentelee tällä hetkellä vaikeasti kehitysvammaisten ryhmässä Lempäälässä.
– Tiedän, että olen päässyt kokouksiin hyvin huonosti. Aamu- ja keskipäivän ajat ovat tosi haasteellista työssä käyvälle, kun vielä työn luonne on sellainen, etten voi ilmoittaa työnantajalle, että olenkin poissa. Asialistat olen kyllä lukenut ja etäältä seurannut asioita ja pyrkinyt ottamaan kantaa, jos sellaista on ollut. Mutta jos esimerkiksi joutuu valitsemaan omien lasten hyvinvoinnin ja kokousten välillä, joskus käy näinkin, että katsoo että asialistalla ei ole mitään niin tulenpalavan tärkeää, mistä ei muuten saisi tietoa.
Saxberg sanoo ottaneensa paikan vammaisneuvostossa vastaan siinä elämäntilanteessa ajatuksella, että osallistuu kokouksiin.
– Tietysti olen pahoillani, etten ole päässyt kokouksiin. Kyse ei ole siitä, ettei kiinnostaisi, mutta on yhteensattumia ja nyt yksinhuoltajana miettii, mihin saan lapset ja onko varaa olla töistä pois.
