Aamupostissa ei paljon kirjeitä enää kulje. Lähitulevaisuudessa on aika, jolloin postin kulku lakkaa kokonaan. Ainakin postin kuljettaminen muuttuu lähettäjälle huomattavasti kalliimmaksi kuin nykyään. Voihan siitä joku nostaa perustuslaillisen äläkän, mutta on tutkainta vastaan taistella. Eihän siitä ole kuin vuosikymmen, kun meiltä vietiin postikonttorit.
Tiistaina paikallislehtien postilaatikoista tömähti Komia tervehdys! Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki lähestyy näin lehdistöä vaatimattomasti esittelemällä Suomen parasta.
”Täällä lakeuksilla on kuitenkin tapana painaa kaasua, vaikka etumatkaa olisi komiasti. Siksi uskomme, että tulevaisuudessa olemme entistä parempia yhä useammassa asiassa. Rima on korkealla ja meillä on vahva tahto ylittää se. Sitten nostamme rimaa taas hiukan ja ylitämme itsemme uudestaan.”
Että kaupunginjohtaja Rasinmäki osaakin kääntää puukkoa haavassa. Nythän pitäisi puhua kuntatalouden ongelmista, haudata kuntalaisten ja yrittäjien toiveet ja sammuttaa viimeisetkin lyhdyt niistä pirteistä, joista valo vielä kajastaa. Ei, ei ja vielä kerran ei. Voimassa olevassa ja pöydältä kohta lähtevässä talousarviossa ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä yhtään mitään. Siksi Jorma Rasinmäen ajatukset herättävät mielenkiinnon.
Helpointa olisi sanoa nyt, että pohjalaista uhoa. Kyllä sielläkin vielä hymy hyytyy, jahka totuus paljastuu. Kumma kyllä Pohjanmaata ei tunneta periksi antavana ja tumput suorana seisovana maakuntana. Vähän ”jokaanen” yrittää jotakin. Seinäjoki oli vielä 1960-luvun alussa puropahasen mutkassa oleva hökkelikylä, jossa jostakin kumman syystä oli rautateiden risteysasema. Puoli valtakuntaa nauroi, kun kaupunki tilasi hallintokeskuksen rakennukset itseltään Alvar Aallolta. Ei naureta enää.
No minkä kirjasen kaupunginjohtaja Rasinmäki lähetti? Sellaisen 4-väripainoksen jossa esitellään Seinäjoen seutua tyyliin: Suomen paras yritysilmasto, vetovoimaisuus, vahva tahto, yhdessä tekeminen. 70-sivusein kirjan jokaisella sivulla on uhoa niin paljon, että ei edes lukea tohtisi.
Siirretäänpä kirjan jaottelu Etelä-Pirkanmaalle. Onko meillä Suomen paras yritysilmasto, ollaanko täällä vetovoimaisia, onko meillä vahva tahto, entä teemmekö kaikkea yhdessä. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n lokakuisessa 30-vuotisjuhlaseminaarissa oli myönteistä väreilyä, mutta ei kehitysyhtiö yksin ihmeisiin pysty. Kun yhtiön toiminnalta puuttuu kaiken lisäksi laaja-alainen hyväksyntä, se joutuu joka mutkassa kuntapäättäjien hampaisiin. Miten muuten edunvalvontaa ja elinkeinopolitiikkaa hoidetaan kuin asiantuntijaorganisaation osana? Ei mitenkään. Jos joku kuvittelee hoitavansa Vasken tehtäviä oman työnsä ohella, aliarvioi ennen kaikkea itseään. Vaikka ”kiitos” ei kuulu eteläpirkanmaalaisten sanavarastoon, voisi totuudessa sentään pysyä.
Seinäjokea on rakennettu määrätietoisesti ja osin riskejäkin ottaen. Tänään jos koska pitäisi Akaan jokaisen valtuutetun kysyä itseltään, miten Akaata on rakennettu. Tänään päätetään kuntaliitosselvityksen tekemisestä Valkeakosken kanssa. Historiallinen valtuusto aloittaa istuntonsa kello 18.
Kaupunginjohtajat voivat allekirjoittaa monenlaisia kirjeitä.
