”Tässä tuli nyt vähän muutakin kuin yhtenäiskouluajattelua”

Rehtori ja opettajat nousivat peruskorjausta vastaan

Akaan kaupungin maanantaina järjestämä tilaisuus Keskustan koulun kohtalosta muodostui koulun henkilökunnan esiinmarssiksi. Kun rehtori Kaija-Leena Salovaara sai puolen tunnin kohdalla sivistysjohtaja Jukka Oksalta mikrofonin kertoakseen, mikä on yhtenäiskoulu, yleisö kuuli, että yhtenäiskoulu ei ole muoti-ilmiö. Se on oppimisen polku, ja Salovaaran mukaan lähivuosien tavoitteena on, että Viialassa on yksi yhtenäiskoulu.

Rehtori Salovaaran mielestä paras vaihtoehto Keskustan koulun osalta on laajennus Hirvialhon yhteyteen.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että päättäkää rakentaa uusi. Ei vanhaa kannata korjata. Tuosta ei saada pedagogisesti toimivaa. Siitä ei saada myöskään terveydellisesti toimivaa. Me Keskustan koulun väki olemme eläneet siellä kymmenen vuotta, ja aika moni aikuisista ja lapsista on sairastunut. Kun sitä lähdetään peruskorjaamaan, olen sitä mieltä, että te päättäjät otatte ison vastuun ja ison riskin, Salovaara lausui ja jatkoi.

– Jos nyt lähdetään korjaamaan vanhaa ja se meneekin mönkään, mitkä ovat ne kustannukset siinä vaiheessa, kun meillä lapsia ja aikuisia sairastuu? Siinä on teillä päättäjillä myös taloudellinen vastuu, kun te mietitte uudelleen, että kuinkas paljon laitetaankaan vielä rahaa uuteen korjaukseen. Pyydän teitä miettimään erittäin tarkasti.

Salovaara huomasi itsekin laajentaneensa teemaa todetessaan lopuksi, että tässä tuli nyt vähän muutakin kuin yhtenäiskouluajattelua.

– Lisäyksenä vielä, että mihin tahansa vaihtoehtoon päädytään, lähtökohta on se, että meillä on terveet ja turvalliset tilat, totesi sivistysjohtaja Jukka Oksa vierestä.

Tilaisuuden loppumetreillä kuultiin myös opettaja Ira Ådahl-Rautasen lukemana terveiset Keskustan koulun henkilökunnalta, joka toivoo kauaskantoisia ja viisaita päätöksiä.

– Arvoisat päätöksentekijät. Viialan keskustan koulun henkilökunta on huolestuneena seurannut koulumme tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoprosessia jo pian vuoden ajan. Viime syksynä olimme huojentuneita kuullessamme väistötiloihin siirtymisestä. Tällä hetkellä ajatus peruskorjattuunkin rakennukseen palaamisesta herättää suurta huolta terveydellisesti ja pedagogisesti.

Rehtorin lisäksi muutakin henkilökuntaa mietityttää, saadaanko sairaasta rakennuksesta täysin terve ja voidaanko olla varmoja, että pahasti altistuneet lapset ja aikuiset voivat palata korjattuun rakennukseen.

– Entä jos peruskorjaukseen varattu rahasumma ei riitä? Jätetäänkö työ puolitiehen? Mitä, jos samat sisäilmaongelmat uusiutuvat muutaman vuoden kuluttua? Kuka ottaa vastuun näistä, Ådahl-Rautanen kysyi.

Valvontaan tulossa kokopäiväinen ulkopuolinen

Salovaaran ja Ådahl-Rautasen puheenvuorojen välissä Hirvialhon koulun salissa kuultiin tunnin verran kommentteja peruskorjauksen puolesta ja enimmäkseen vastaan. Paikalla oli toistakymmentä valtuutettua 43:sta sekä muutamia kymmeniä muita kuntalaisia.

Viisi eri korjaus- ja laajennusvaihtoehtoa esitelleelle Akaan tekniselle johtajalle Antti Kemille osoitetut kysymykset koskivat muun muassa koulun peruskorjausastetta, suunnittelua, valvontaa, mahdollisten lisätöiden kustannuksia ja sitä, miksi nykyisen koulun paikalle tehtävä uudisrakennus ei ole ollut yksi poliitikoille esitetyistä vaihtoehdoista.

Koulun peruskorjausaste on 56,7, jonka Kemi eilen varmisti Akaan Seudulle. Maanantaina hän muisteli luvun olevan 46. Tilaisuudessa esitelmöinyt Paavo Kero Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoi, että valtion korjausavustusten rajaksi on tulossa 70 prosenttia. Akaa on kuitenkin lähtenyt siitä, että monilla avustuksilla siunatun kaupungin on nyt pärjättävä omillaan.

Suunnittelussa tähdätään terveisiin tiloihin ja hyvään toiminnallisuuteen, ja mukana ovat kaikki yleisön vaatimat asiantuntijat.

Peruskorjauksen valvontaan palkataan kokopäiväinen ulkopuolinen henkilö.

Lisä- ja muutostöihin on varattu 4,4 prosenttia kokonaiskustannuksista eli noin 5,3 miljoonasta eurosta.

Keskustan koulun korvaavan uudisrakennuksen hinta vanhan purkuineen ja rakennusten arvon alaskirjauksineen olisi noin 10 miljoonaa euroa.

Teknisen lautakunnan varajäsen Aki Andersson (ps) kysyi Kemiltä myös peruskorjauksen vaatimista sähkötöistä ja vastauksen kuultuaan syytti Kemiä valehtelusta.

– Sähkökeskusmuutoksiin on varattu 40 000, jolla saa kyllä vikavirtasuojat.  Kaiken kaikkiaan sähkötöihin on varattu 522 000 euroa, Kemi kertoi tiistaina.

Kiinteistöhuollolle tylyt terveiset

Viimeisen puheenvuoron tilaisuudessa käytti Akaan valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd). Hänen mukaansa näkökantoja on erilaisia, ja päättäjät aidosti pohtivat asioita.

– Kaikkien tavoitteena on, että saadaan terveet, turvalliset tilat lapsille. Meidänkin poika käy sitä koulua, ja itsekin olen sitä aikoinaan käynyt. Kävin maanantaina tutustumassa siihen, ja kovin vähän meitä siellä paikalla oli, alle kymmenen valtuutetun nimet luetellut Kallioinen totesi.

Valtuuston puheenjohtaja kertoi järkyttyneensä siitä, miten Keskustan koulu vuonna 1990 oli peruskorjattu.

– Miten kotelot on voitu puhkaista sillä tavalla ja tehdä laskevat välikatot. Kaikki se pöly ja töhnä mikä koteloissa on vuosikymmeniä ollut ja jossain vaiheessa saanut kosteutta, tippuu välikattoon, ja välikatossa on silminnähtäviä reikiä. On ihan sama, vaikka kuinka putsattaisiin ilmanvaihtokanavia, jos kaikki korvausilma otetaan siitä töhnän läpi.

Rakennuksessa ei ole salaojia, joten kaikki vedet, mitä ränneistä tulee alas, painuvat suoraan rakennuksen perustuksiin.

– Rännit eivät edes mene vesikouruihin vaan roiskuvat seinään ja rakenteisiin. Tässä on ollut hyvä keissi ylipäätään kaupungin kiinteistöhuollolle siitä, että kyllä pitää skarpata aika tavalla. Meillä ei yksinkertaisesti talous kestä, Kallioinen latasi.

Kaupunginhallituksen yksimielinen esitys tänään kokoontuvalle Akaan valtuustolle on, että Keskustan koulu peruskorjataan kauttaaltaan. Kallioisen mukaan ratkaisevaa on kaupungin taloudellisen tilanteen lisäksi se, että useimmissa muissa vaihtoehdoissa Rasin koulu olisi lakkautettu.

– Luulen, että kovin montaa päätöksentekijää ei löydy, jotka ovat valmiita lakkauttamaan Rasin koulun. Itse en ole siihen taipuvainen.

Kallioinen totesi myös, että uudisrakentaminenkaan ei takaa terveitä tiloja.

– On uusia rakennuksia, jotka ovat kahden kolmen vuoden päästä siinä kunnossa, että ne voisi ajaa katerpillarilla nurin. Ne ovat niin sairaita. Jos uudisrakentamista ei huolellisesti suunnitella, kilpailuteta ja valvota, se voi olla yhtä hyvin sutta ja sekundaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?