Draamaräätäleiden ohjaaja Kati Sirén tarvitsee yleisöstä apuja yrityksen arjesta kertovan näytelmän läpiviemiseen. Ollaan Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n 30-vuotisseminaarissa katsomassa draamaa erään yrityksen ikäjohtamisesta. Pieleen menee, mutta mehän autamme. Jos nyt välillä kuuntelisit vanhempaakin! Jos nyt välillä johtaisit. Jos nyt…. Salissa miettii moni, osuiko draama sittenkin omaan nilkkaan, katsoimmeko sitten peiliin.

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava siirtää kuulijat tulevaisuuden työmaalle, missä jäykkien rakenteiden sijasta vallitsee tekemisen meininki. Moni salissa istuja kieriskelee vaivautuneena – ei minusta taida olla.

Kauppatieteiden maisteri Jukka Huilla kiteyttää uusyritystoiminnan – Vasken kruununjalokiven – merkityksen: tuhansia uusia työpaikkoja.

Lopuksi kaupunginjohtaja Jukka Varonen kiteyttää kunnan toiminnan.

– Kunta ei todellakaan ole vain sosiaali- ja terveyspalvelujen verkosto. Kunta ihmisten muodostama yhteisö. Meidän oma palvelutuotantomme täytyy pitää koko ajan laadukkaana ja tehokkaana, lähinnä sen takia, että verot ja maksut eivät nouse aivan kohtuuttomiksi. Tarvitsemme tähän rinnalle yksityistä palvelutuotantoa täydentämään omaa tuotantoamme, mutta myös kirittämään meitä.

Iltapalalla kera viinin keskustelu jatkui vilkkaana.

—-

Uusista yrityksistä uusi raivaajasukupolvi

Suomeen tarvitaan nopeasti liki

300 000 uutta työpaikkaa

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava puhui jo vuosia sitten ”postnokialaisesta ajasta”. Tällä hän tarkoitti aikaa, joka vääjäämättömästi oli tulossa Nokian romahtamisen jälkeen. Nokia ja sen ympärille kehittynyt yritysklusteri loivat 16 vuodeksi Suomeen pysyvän vaihtotaseen ylijäämän, jolloin totuimme kaikenkattavaan hyvinvointiin. Nyt kaikki on toisin.

– Nokian murroksen pystyi ennustamaan, vaikka tulevaisuudentutkija ei olisikaan. Se oli vääjäämätöntä. Suomessa on nyt menossa päällekkäin elinkeinorakenteen ja työtapojen – työn tekemisen – murros. Onko nyt menossa hieman jyrkempi kulma ongelmille vai muuttuvatko pelisäännöt? Jos pelisäännöt muuttuva, kaikki joutuvat tekemään töitä. Lähden siitä, että nyt on menossa todellinen murros – pelisäännöt muuttuvat ja rajusti, sanoo Halava.

Uutta Nokiaa ei tule

Selvin merkki elinkeinorakenteen murroksesta on Halavan mielestä se, että Nokiasta tai sen kaltaisista jättiyrityksistä ei ole enää kansantalouden veturiksi.

– Vaihtotaseen ylijäämä päättyi laskennallisesti viime vuonna. Olemme tilanteessa, jossa Suomesta puuttuu 300 000 yksityisen sektorin työpaikkaa. Kansakunnan suurin haaste on löytää seuraavan kymmenen vuoden aikana 500–700 keskisuurta yritystä, jotka toimivat kansainvälisesti, mutta ovat samalla meille uusi raivaajasukupolvi.

Uutta Nokiaa ei Ilkka Halavan mukaan ole näköpiirissä ja sitä ei pidä odottaakaan. Epätodennäköistä on sekin, että Suomi pärjäisi viidellä klusterilla, joista metsäteollisuus olisi yksi.

– Toivottavasti meillä on 500–700 erilaisilla aloilla toimivaa organisaatiota, joista joku saattaa kasvaa merkittävään asemaan. Todennäköistä on sekin, että osa näistä yrityksistä kuolee, sanoo Halava.

– Yrityskuolemat arkipäiväistyvät.

Työ Suomessa muuttuu

Ilkka Halava ennustaa, että työ Suomessa muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävästi.

– Työn murros tekee työstä fiksumpaa ja mukavampaa, sosiaalisempaa ja tuloksellisempaa – kaiken lisäksi kaikki nämä yhtä aikaa. Työn huononnusta seuraava murros ei tuo.

Työn muuttaa yhä vain etenevä digitalisaatio. Tekemisestä, työstä ja tiedosta tulee vääjäämättä entistä läpinäkyvämpää.  Kysymyksessä on raju tuotantotapojen muutos.

– Ja aina kun yhteiskunnassa on tapahtunut raju tuotantotapojen muutos, on siitä seurannut vallankumous. Näin tapahtuu nytkin. Vallankumous on mikrotyyppinen ja koskettaa meidän kaikkien työtä, sanoo Halava.

Työläisestä valitsijaksi

Suomi siirtyy Ilkka Halavan mukaan kuluttajakansalaiskauteen, joka tuo työpaikoille valinnanvapauden ja työhön vapaa-ajan käytännöt. Liukuhihnatyö katoaa Suomesta.

– Valinnanvapautta on tähän asti käytetty kaiken hyvän jakamisen mekanismina. Työpaikka on ainoa instituutio, jossa valinnanvapautta ei ole voitu toteuttaa. Meillä on edelleen työpaikoilla erittäin paljon diktatorisia menetelmiä. Jos näille käytänteille annettaisiin oikeat nimet, vaikuttaisiko se käyttäytymiseen millään tavalla?

– Kuinka kauan suostumme siihen, että meitä käsketään. Haluamme työn elämäntavaksi, eikä silloin enää puhuta työn orjuuttavuudesta. Emme kerta kaikkiaan mene käskijän alaisuuteen.

Työstä on tulossa Ilkka Halavan mielestä väline jonkun asian saavuttamiseen ja yhtä enemmän mietitään myös mahdollisuuksia olla pois töistä, välillä tai kokonaan. Tästä kertoo muun muassa se, että yli puolet suomalaista on hyödyntänyt sapattivapaamahdollisuutta.

– Traditiot murtuvat työstäkin. Työ ei ole enää itseisarvo. Instituutiot ovat sen jo menettäneet parikymmenen vuoden kuluessa. Eihän Suomessa vietetä enää pyhäin miesten päivääkään, vaan Hallowenia.

Vielä 1990-luvulla suomalaiset kulkivat ylpeinä työnantajansa lippalakit ja verryttelyasut päällä.  Ei enää, samaistuminen työpaikkaan kuului tuottajakansalaiskauteen, jossa työtä ”täytyi” tehdä.

Työstä mielekästä

Tälläkin hetkellä yli 750 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä pärjätäkseen töissä.

– Työpaikoilla on tällä hetkellä paljon kasautuneita muutospaineita. Kun valinnanvapautta ei ole voinut toteuttaa normaalina kehityksenä ja osana tuottavuuden kasvua, niin kyyti on nyt murroksessa vähän kylmempää – ainakin esimiehille.

Ilkka Halava ennustaa, että vapaa-ajan käytänteet tulevat yhä enemmän työpaikoille.

– Seuraava työn tuottavuushuippu syntyy eri tavalla kuin tähänastiset. Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa noin 150 vuoden ajan 2–3 prosentin vuosivauhdilla. Ei ole mitään syytä olettaa, että se hidastuisi, mutta jotta voisimme pitää yllä nykyistä hyvinvointia, tarvitsemme kiihdytyksen – tuottavuuden kasvuksi 5 prosenttia vuodessa.

Suomi tarvitsee toimiakseen 4,7 prosentin vuosittain bruttokansantuotteen. Tätä ei tulevaisuudessa saavuteta hallinnoimalla, kontrolloimalla ja kieltoja asettamalla. Ihminen haluaa vapautta töihin ja motivoituu itse asetetuista haastateista.

– Jos puhumme vapaa-ajasta kotona, emme puhu tuottavuudesta vaan aikaansaamisesta. Olemme tottuneet kotona saamaan aikaan, rakennetaan sitten vajaa tai haravoidaan.  No mites sitten töissä? Aika monessa paikassa yksinkertainenkin asia menee pitkän byrokratian mukaan. Pk-yrityksissä voi olla toisin, mutta sielläkin on vielä paljon vanhoja käytäntöjä – ollaan ”vain töissä” jossa omistaja johtaa.

– Yrityksissa tapahtuu muutos. Suomeen syntyy jo nyt yhden tai korkeintaan yrityksiä, jotka haluavat saada aikaan. Yrittäjyys on tulevaisuudessa huimasti nouseva muoto, mutta myös isoihin järjestelmiin tulee yrittäjämäisiä piirteitä, sanoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava.

Tulevaisuudessa samassa työpaikassa ei olla koko työikää, työpaikkoja myös kilpailutetaan ja työstä myös jäädään innokkaasti kokonaan pois, jos se vain taloudellisesti mahdollista.

—-

 Jukka Huilla antaa uusyritysneuvonnalle tieteen kasvot

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yritysneuvojan Jukka Huillan 141-sivuinen pro gradu-tutkielma, Etelä-Pirkanmaan ensimetritoiminnan rooli uusien yritysten käynnistymisessä 2005–2009, ei ole vain selvitys julkisen panostuksen aikaansaamista kiistattomista tuloksista, vaan myös selkeä tieteellinen katsaus sekä kooste Etelä-Pirkanmaasta, yrittäjyydestä, yrittäjän luonteesta ja yhteiskunnan vaikutuksesta kautta aikojen yrittäjyyteen. Jukka Huilla lähtee kaukaa, etenee matkansa hyvin ja tulee vihdoin hyvin lähelle perustelemaan tutkimustuloksillaan jopa Vasken olemassaoloa. Pro gradu tulee hyvään saumaan perusteluksi Vasken tulevaisuutta pohtiville.

”Kokonaistuottavuudella ilmaistuna Etelä-Pirkanmaan kunnat saivat tarkastelujaksolla 2005–2009 uusyritysneuvontaan panoksensa 51-kertaisesti ja valtio saman toiminnan 82-kertaisesti takaisin. ”

Julkisten rahoittajien yhteenlaskettu tuotoksen arvo oli 42,155 miljoonaa euroa ja panoksen aro 610 887 euroa.

”1.1.2005 jälkeen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n uusyritysneuvonta-asiakkaat ovat perustaneet yhteensä 1017 yritystä, joista Etelä-Pirkanmaalle 968. Näissä yrityksissä syntyi yhteensä 1432 työpaikkaa. Näistä yrityksistä on edelleen toiminnassa 828, joissa alun perin syntyi 1147 työpaikkaa. Nämä yritykset muodostavat noin kolmanneksen Etelä-Pirkanmaan yrityskannasta ja noin 15 prosenttia yrityksissä olevista työpaikoista. Näiden yritysten ja työpaikkojen ansiosta seudun kunnat saavat noin 6,6 miljoonan euron verotulot vuodessa.”

Kaikista ei ole yrittäjiksi

Jukka Huilla käy läpi aikaisemmat yrittäjäprofiilia määrittelevät tutkimukset. Yhteiskunnan ilmapiiri saattaa olla myös yrittäjävastainen, mutta yrittäjäksi aikovalta luonnettakin kyllä kysytään.

”Esimerkiksi Roger Bason oli sitä mieltä, että geneettinen perimä on yrittäjäominaisuuksien kuten älykkyys, saavuttamisen tarve, energisyys ja johtajuusominaisuudet, kannalta merkittävin määräävä tekijä. Tätä näkemystä täydensivät tutkijat, jotka korostivat yrittäjävanhempien ja lapsuuden yrittäjyyshenkisen kasvuympäristön ratkaisevaa merkitystä myöhemmälle menestymiselle yrittäjänä. (Ronstadt 1984,49.)”

Auttaako neuvonta? Jukka Huillan tutkimuksen mukaan onnistuneet yritykset ovat tarkastelujaksolla tuoneet Etelä-Pirkanmaan kunnille 9,7 miljoonan euron ja valtiolle 14,9 miljoonan euron verotulot. Vastaavasti työttömyyskustannuksista Etelä-Pirkanmaalle tuli 3,1 miljoonan euron ja valtiolle 11,7 miljoonan euron säästö.

Jukka Huillan tutkimus nostaa esiin monta kiintoisaa yksityiskohtaa Etelä-Pirkanmaan uusyritysneuvonnasta, jossa vähäisin voimavaroin on oleelliseen keskittyen saatu paljon aikaan. Taulukoista pääsee vertailemaan paikkakuntia ja löytää myös eroja. Oikea-aikainen apu näyttää auttavan. Kiintoisaa työtä on tehty vaikealla alueella.

Lainaukset Jukka Huilla pro gradu-tutkielmasta ja sen tiivistelmistä.