Saksalainen kauppaketju Lidl rantautui Suomeen vuonna 2001. Alku ei näyttänyt menestykseltä, sillä tulokas sai jatkuvasti negatiivista julkisuutta. Väitettiin, että ketju ei myynyt suomalaisia tuotteita, pakkauskoot sopivat vain suurperheille, pullonpalautus ei toiminut ja niin edelleen. Lisäksi kauppaketju riiteli työtekijäliiton kanssa ja tiedotti asioistaan niukasti. Tällaisen julkisuuskuvan jälkeen ei ollut ihme, että Lidliä kohtaan oli paljon ennakkoluuloja. Näin oli myös omalla kohdallani ja päätin, etten periaatteesta Lidliin astu.
Toisin on kuitenkin käynyt. Kauppaketju on ottanut saamastaan palautteestaan vaarin ja korjannut käytännössä lähes kaikki epäkohdat. Ketju on laajentunut tasaisesti ollen nyt 140 myymälällä ja lähes 7 prosentin osuudella neljänneksi suurin päivittäistavarakaupan toimija. Lidlistä saa ulkomaisten tuotemerkkien lisäksi paljon suomalaisia tuotteita, ja tarjonnassa on eri maiden ruokakulttuuriin liittyviä kampanjoita. Suomalaisten kesän grillihetkiin sen tarjonta on tuonut aivan uusia näkökulmia. Hankalan alun jälkeen ketju on voittanut kuluttajien luottamuksen, ja Lidlissä asioi yli miljoona asiakasta joka viikko.
Tilastokeskuksen julkistaman tutkimuksen mukaan Suomessa ruokakori on noin 10 prosenttia kalliimpi kuin Keski-Euroopan maissa keskimäärin. Tutkimuksen mukaan pääosan tästä erosta selittävät erilaiset verot. Muitakin syitä on. Hollannin tulotaso on Suomen kanssa samaa luokkaa, mutta ruokakorin hinta on kuluttajalle 24 prosentti edullisempi. Hollannissa kilpailee kahdeksan suurta kauppaketjua asiakkaista, millä on selvästi vaikutusta hintoihin. Suomen päivittäistavarakauppa on hyvin keskittynyttä, kaksi suurta toimijaa vie markkinoista noin 80 prosenttia. S- ja K-ryhmä ovat kilpailleet keskenään asiakkaista lähinnä kanta-asiakasohjelmillaan, eivät niinkään hinnoilla. Onkin väitetty, että hinnat on ensin asetettu yläkanttiin, jotta bonuksilla voidaan palkita uskollisia asiakkaita.
Jokainen voi tehdä omakohtaisia vertailuja, onko väitteissä perää. Omat kokemukseni ovat selviä. Lidlin tullessa kaupungin keskustaan lähikaupaksemme uskaltauduin poikkeamaan siellä ja jäin koukkuun. Kahden hengen taloudessa ei ruokakorista paljon säästä, mutta kaupan tarjonta yllätti monipuolisuudellaan. Ja täytyy myöntää, että onhan merkitystä myös noin 15 prosenttia halvemmilla hinnoilla. Tuntuu kuin kauppa maksaisi alv:t ja muut verot puolestani ja vieläpä ilman kanta-asiakasvaatimuksia. Ruokaostoksia voi vielä täydentää kauppahallissa lähiruualla.
Akaasta Lidl toistaiseksi puuttuu, ja osa akaalaisista suuntaa ostomatkansa Lempäälän ja Valkeakosken liikkeisiin. Kauppaketju on ilmoittanut laajentavansa lähivuosina verkostoaan muutamalla kymmenellä kaupalla. Nyt Akaan päättäjien ja elinkeinopolitiikasta vastaavien olisi syytä olla hereillä ja toimia aktiivisesti oman Lidlin saamiseksi kaupunkiin. Se täydentäisi merkittävästi kaupungin palvelutasoa ja toisi samalla asiakkaita Akaan erikoisliikkeisiin. Lähellä saattaa olla sekin, että Lidl ja muut ulkomaalaiset ketjut myyvät edullista ruokaa nettikaupassa suomalaisille ja akaalaisille.
Jarmo Kuusisto
eToijalalainen
